Ruotsin puolustusratkaisuun tutustumassa

Parlamentaarinen selvitystyöryhmä, joka käsittelee puolustuksen pitkän aikavälin haasteita, kävi Tukholmassa tutustumassa Ruotsin puolustuksen nykytilaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Kuvassa keskellä selvitysryhmien puheenjohtajat, Suomen Ilkka Kanerva ja Ruotsin Cecilia Widegren työlounaalla Ruotsin eduskunnassa eli Riksdagenissa 13.11.2013.

Tapasimme Riksdagenissa Ruotsin vastaavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen valmisteluelimen Försvarsberedningenin, jonka kanssa kävimme keskustelua Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä.

Vierailimme myös Suomen suurlähetystössä, jossa saimme suurlähettiläältämme ja puolustusasiamieheltämme tietoiskun Ruotsin puolustusvoimien kehittämissuunnista ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Ruotsin puolustuspolitiikka on Suomen tavoin ollut perinteisesti konsensushakuista. Asioista on diskuteerattu niin maan perusteellisesti, ja on yritetty löytää yhteinen näkemys. Siksi olikin yllättävää, että Ruotsi päätti vuonna 2009 siirtyä käytännössä valikoivasta asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan äänestämällä – päätös syntyi kolmen äänen enemmistöllä!

Ammattiarmeija ja muut puolustuksen järjestelyt ovat sittemmin osoittautuneet suunniteltua kalliimmiksi. Aluepuolustus on vaatimaton Suomeen verrattuna, mutta Ruotsin ilma- ja merivoimat ovat edelleen iskussa. Ruotsilla on esimerkiksi neljä sukellusvenettä.

Tapaamiemme ruotsalaisten kansanedustajien mukaan puolustuspolitiikka ei nousse ainakaan miksikään suureksi vaaliteemaksi ensi vuoden valtiopäivävaaleissa. Toivottavasti se sen sijaan Suomessa nousee.

Yleisen asevelvollisuuden merkitys maanpuolustuksen uskottavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta korostuu, kun vierailee länsinaapurissa. Virheistä pitää oppia, mutta on mukavampaa oppia muiden virheistä.

Puolustusvoimat tarjosi paluukyydin Arlandasta Seutulaan Casa-kuljetuskoneella.

Matkalle osallistuivat lisäkseni selvitysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja sekä kansanedustajat Risto Kalliorinne (vas), Esko Kurvinen (kok), Tuula Väätäinen (sd), Tom Packalén (ps), Eero Reijonen (kesk) ja Sari Palm (kd).

Ruotsin Försvarsberedningeniä johtava Cecilia Widegren kirjoitti omassa blogissaan tuoreeltaan vierailusta.

2 thoughts on “Ruotsin puolustusratkaisuun tutustumassa”

  1. Ihan näin mielenkiinnosta, onko mitään prosenttiosuuksia antaa missä suhteessa kommunikaatiossa käytettiin ruotsia ja englantia? Vaihteliko se edustajittain?

  2. Käytetty työkieli oli englanti. Toki kohteliaisuuksia vaihdettin ruotsiksi, mutta suomalainen nykypoliitikkopolvi ei enää juurikaan osaa ruotsia – tietenkin Suomen ruotsinkielisiä lukuunottamatta.

    Sitä paitsi pohjoismaisen puolustusyhteistyön virallinen kieli on englanti, vrt. NORDEFCO eli Nordic Defence Cooperation.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *