Kävimme Mäntyniemessä

Puolustusvaliokunta vieraili aamulla Mäntyniemessä. Saimme kuulla tasavallan presidentin Sauli Niinistön ajatuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä aiheista, etenkin Ukrainan kriisistä. Presidenttihän oli alkuviikosta keskustellut asiasta Venäjän presidentti Putinin kanssa.

Omassa puheenvuorossani välitin puolustusvaliokunnan viestiä. Kerroin valiokunnan hiljattain antamasta yksimielisestä lausunnosta koskien valtiontalouden kehyksiä. Valiokuntaa yhdistää huoli puolustusratkaisumme kestävyydestä lähitulevaisuudessa, jos turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa mainittua puolustushallinnon toivetta lisärahoituksesta ei kyetä ottamaan huomioon.

Selonteossahan puhutaan 50 miljoonan euron korotuksesta puolustusbudjettiin vuonna 2016 ja siitä asteittain nousten 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä, mukaan lukien indeksikorotukset. Sillä saataisiin karkeasti laskettuna noin puolet tällä vaalikaudella tehdyistä leikkauksista takaisin ja edellyttäen että puolustusvoimauudistus ns. pelittää eli rakenteellisilla ratkaisuilla saadaan lasketut menosäästöt aikaan, voitaisiin Puolustusvoimien materiaalihankintoihin riittävästi satsata.

Tiedossa ovat ne merkittävät haasteet, jotka ovat seuraavalla vuosikymmenellä edessämme kaluston vanhenemisen takia etenkin meri- ja ilmavoimissa – puhumatta mitään puolustusmateriaalin yksikköhintojen yleisestä kallistumisesta.

Jos määrärahat pysyvät ennallaan, merkitsee se sodan ajan joukkojen määrän pienenemistä edelleen. Tuleva 230 000 sodan ajan taistelijan määrä (alkaen 2015) on pienin, jolla koko maata voidaan uskottavasti puolustaa. Jos siis lisärahoitusta ei tule, joudutaan puolustuksen perusratkaisut väistämättä arvioimaan uudelleen. Tämä oli kehyslausuntomme vakava ydinviesti. Pahimmillaan puolustusvoimauudistusta seuraisi siis puolustusuudistus.

Pidämme valiokunnassa tärkeänä myös sitä, että Puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta saadaan ensi vuonna palautettua kestävälle tasolle. Tästä asiasta, etenkin reserviläisten kertausharjoituksista, valiokunta on aikaisemminkin kertonut kantansa presidentille ja tätä asiaa olemme systemaattisesti pitäneet lausunnoissamme esillä. Viime vuonna arviolta viitisentuhatta reserviläistä sai kutsun kertausharjoituksiin, ensi vuonna toivottavasti ainakin 18 000.

Ilman riittävää kertausharjoituskiertoa puolustusratkaisumme kulmakivi, tuo ”fundamenttien fundamentti”, kuten puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen on yleistä asevelvollisuutta kutsunut, on vaarassa dementoitua.

Lopuksi vielä totesin, että kansanedustaja Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän työn kautta puolueille on kesäkuun puoliväliin mennessä annettu merkittävä määrä tietoa Puolustusvoimien resurssitilanteesta ja eri määrärahatasojen seurauksista. Tämä teema noussee tulevissa eduskuntavaaleissa vahvasti esille, ja asiasta päätetään hallitusneuvotteluissa.

Perussuomalaisten kanta on selvä: kannatamme vähintäänkin mainittua menolisäystä. Siinä ei ole tinkimisen varaa. Toivottavaa on, että kaikki puolueet ottavat kysymykseen selvän kannan ennen vaaleja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *