Nato-raportti herättää kysymyksiä

Suomen Atlantti-Seura julkaisi raportin Mikä Nato on? Siinä pohditaan muun muassa Suomen nykyistä Nato-yhteistyötä ja mahdollisen jäsenyyden mukanaan tuomia velvoitteita sekä esitellään puolustusliiton toimintaa, jäseneksi hakeutumisen periaatteita ja jäsenyyden kustannusten muodostumista.

Raportin ovat kirjoittaneet puolustusministeriön virkamies Janne Kuusela ja entinen puolustusministeriön virkamies, nykyisin puolustusasiainneuvoksena Suomen Nato-edustustossa Brysselissä työskentelevä Karoliina Honkanen. Heti alkulehdillä kuitenkin mainitaan, että tekijät ovat kirjoittaneet tekstin yksityishenkilöinä.

Raportti sinällään on lukemisen arvoista asiaa – joskin Nato-myönteisessä hengessä kirjoitettua – mutta erikoista on, että teksti julkaistaan mahdollisesti bulvaanina toimivan, Nato-jäsenyyttä ajavan Atlantti-Seuran välityksellä, eikä puolustusministeriön omana selvityksenä.

On vaikeaa kuvitella, että raporttia olisi julkaistu ilman puolustusministeri Carl Haglundin suostumusta tai ehkä jopa kannustusta. Onko raportti peräti kirjoitettu virka-ajalla virkatyönä?

Joka tapauksessa Atlantti-Seuran julkaisema raportti ei poista tarvetta saada kattava, kiihkoton selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.

14 thoughts on “Nato-raportti herättää kysymyksiä”

  1. Erillistä teennäistä “selvitystä” hyödyistä ja haitoista ei tarvita kaikki tietävät ne muutenkin. Tällainen mielipidemuokkaus on sitäpaitsi tarkoitushakuista. Sen huomaa siitäkin että vouhotetaan kansanäänestyksestä ikäänkuin se olisi suuri lahjomaton viisaus ja ainoa oikea tapa. Siinähän tulisi tilanne missä tietämätön äänestää omaa ja kansansa etua vastaan.. Miten olisi jos maahanmuuttoasioista järjestettäisiin myös kansanäänestys? Ei taida äänestäminen enää kelvatakaan? Tässä nähdään että kansanäänestysten aiheet valikoimalla voidaan ohjata kansaa mielin määrin. Samoin päättäjien eduista voisi äänestää. Vai kuinka?

  2. Hyvä Pentti Nieminen, kiitos mielipiteestä. En ole huomannut, että kansanäänestyksistä olisi Suomessa vouhotettu. Niitähän on käytetty Suomessa vain kaksi kertaa, kieltolaista ja EU-jäsenyydestä.

  3. Pakkoruotsista ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta eli nato-puudelien vastakkaisesta suuremmammasta voimasta on parasta järjestää kansan-äänestys. Loppuu vihdoinkin “pakkopullan” syöttö meille Suomalaisille!

  4. En yllättynyt yhtään tuosta raportista. Ei sanaakaan Naton kyseenalaisista puolista kuten Gladiosta, aseteollisuuskorruptiosta tai muistakaan Yhdysvaltojen alaisuudessa toimivan länsimaisen ‘syvän valtion’ haitoista.

    Puolustusministeriössä, Puolustusvoimien pääesikunnassa ja Ulkopoliittisessa instituutissa on ollut kohta jo 15 vuotta vaikutusvaltainen, mutta kuitenkin matalaa profiilia pitävä Nato-klikki. Voimme vain arvailla kuinka moni heistä saa lännettymisellään jonkinsortin luontaisetuja. Tähän asiaan ei Suomessa minkään valtion viraston korruptiotutkimus koske kepilläkään. Puhumattakaan yksityisistä uutismedioista, joista merkittävimmät ovat avoimesti Nato-myönteisiä (HS, Suomen Kuvalehti, MTV3, Nelonen).

    Edellä mainitulla klikillä on oma merkittävä roolinsa asteittain etenevän Nato-pakkoliitoksen toteenpanossa. Näin siitäkin huolimatta, että heitä ei valita vaaleilla, eivätkä tavalliset kansalaiset ole tyypillisesti edes tietoisia heidän olemassaolostaan. Että se siitä parlamentaarisesta demokratiasta ja hallinnon läpinäkyvyydestä.

    Nato-klikin vaikutus heijastuu monella tavalla valtion maanpuolustustoimintaan. Yksi esimerkki on sotilaallisesti täysin kyseenalaiset ase- ja varustehankinnat Yhdysvalloista ja Israelista. Toinen esimerkki on Pv:n uusi taistelutapa, joka on kaikesta Pv:n vastakkaisesta hypetyksestä huolimatta kopioitu Natolta. Kolmas esimerkki on Islannin ilmavalvontaoperaatio, joka – surprise, surprise – toteutetaan juuri Yhdysvaltojen painottaessa linjauksessaan eurooppalaisten Nato-maiden vastuuta. Ken olisi se suomalainen sankari, joka uskaltaisi nostaa tämän kissan pöydälle?

  5. Arvon kansanedustaja Niinistö!

    Tarjoan taustaksi tähän Mikä NATO on? -raporttiin liittyvään “salaliittopohdintaan” bulvaaneista ja puolustusministerin suostumuksesta hieman pidemmältä ajalta haettua tietoa – Honkanen ja Kuusela ovat nimittäin julkaisseet vuosien varrella useasti Natosta. Eniten tätä tuoreinta julkaisua muistuttaa heidän yksitoista vuotta sitten julkaisemansa Eva-raportti nro 336/2003: “Mikä se NATO oikein on?”

    Atlantti-seuran piirissä Honkasen ja Kuuselan bibliografia on pitkä:

    Ett Nytt Nato? – 20 frågor och svar. Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela. 2012.

    Uusi Nato? – 20 kysymystä ja vastausta. Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela. 2011.

    Kysymyksiä ja vastauksia Natosta. Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela. 2007.

    NATO after Prague. Occasional Papers No. 2. Toimittaneet Karoliina Honkanen ja Tomas Ries, 2003.

    Baltic Security, NATO and the EU. Occasional Papers No. 1. Toimittaneet Tomas Ries ja Karoliina Honkanen, 2001.

    (Lähde Atlantti-seuran julkaisuarkisto: http://atlanttiseura.fi/?page_id=11)

    Lukemisen arvoisia kaikki, etenkin “Uusi Nato? – 20 kysymystä ja vastausta,” joka on hyvinkin neutraali. Uusin julkaisu “Mikä Nato on?” on enemmän myönteinen kuin kielteinen ja välttää kauniisti muutamat polttavat keskustelun aiheet. Se on kuitenkin siinä hyvä, että se tarjoaa asiatietoa helppolukuisessa ja modernissa muodossa.

    Uusien selvitysten perään huutamista en ihan ymmärrä. Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa on teetetty useita viranomaisten teettämiä selvityksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksista.

    Näitä ovat vuosien varrelta mm:

    Järvenpää, Pauli et al. Mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksen Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle. Puolustusministeriö, 2004.

    Peltoniemi, Rainer. Suomen puolustusjärjestelmän ydinosaamisalueet ja niiden muutoshaasteet mahdollisessa Nato-jäsenyydessä. MpKK, 2007.

    Sierla, Antti. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset. Ulkoministeriö, 2007.

    Rainne, Juha. Legal Implications of NATO Membership: Focus on Finland and Five Allied States. UM, 2008.

    Mitään ihan tuoretta ministeriötaholta ei ole julkaistu, mutta voitaneen kysyä onko Nato rakenteiltaan tai toimintatavoiltaan viimeisen kuuden, seitsemän vuoden aikana muuttunut niin paljon, että samojen asioiden uudelleen selvittäminen olisi tarpeen. Laadukkaita ministeriöiden teettämiä selvityksiä on tehty ja ne on syytä lukea huolella, ennen kun ruvetaan vaatimaan uusia. Ja kuten sanoit, myös “Nato-myönteiset” julkaisut ovat lukemisen arvioisia.

    Kunnioittavasti,

    James Mashiri

    P.S. Listaan nämä huomenna blogissani linkkien kera.

  6. Tässä linkki blogimerkintääni, jossa myös kootut linkit selvityksiin ja kirjallisuuteen. Päivitän listaa, joten saa ehdottaa lisättävää!

    P.S. Tosi hieno uusi teema/ulkoasu. Hyvin ps-henkinen väriteema! Sinivalkomusta aina hyvin isänmaallinen yhdistelmä. Leveämpi twittersyöte on paremmin luettava ja sivusto on selkeämpi.

  7. Tätä asiaa jo yhdessä kommentissa sivuttiinkin. Kun natosta keskustellaan ei ole tullut esille CIA:n rooli natossa. Asiasta on esim. BBC:n dokumentti “operaatio Gladio”, jota tiettävästi ei Suomessa ole esitetty, mutta löytyy youtubesta. Asiasta on kirjoitettu myös kirjoja. Dokumentti paljastaa mm. omaa kansaa vastaan tehdyt terroristi-iskut sopivan hallituksen aikaansaamiseksi. Ukrainassahan CIA:lla tuntuu olevan eräänlainen operaatio Gladio meneillään, joten asia on taas hyvinkin ajankohtainen.

  8. Turvallisuusratkaisut yleensä altistetaan kattaville riskianalyyseille ennen valintoja ja päätöksentekoa. Sen kaltaista kiihkotonta selvitystä minä odotan myös tässä asiassa. Valitettavasti media on täynnä joko myötäsukaista NATO-mainontaa tai sitten asian yksisilmäistä demonisointia. Kumpikaan lähestymistapa ei nyt oikein vakuuta.

  9. Hyvä Jukka Turunen, kiitos kommentista. Asia on juuri niin kuin kirjoitat.

  10. Yhdyn täysin kahteen edelliseen kommenttiin. Jukka Turunen on ihan oikeassa. Nyt kaivattaisiin ajankohtaista, summaavaa strategista analyysia, josta varmaan 1/4 olisi leimatavaraa ja 3/4 julkista. Tämä tehtävä voisi esim. olla PLM:n johdettava, mukana käskettynä kaikki turvallisuusviranomaiset. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään yhden ministeriön uusi kuningasselvitys, vaan (sotilastermein) nimen omaan laajempi strateginen sotapeli. Ukrainan tilanteen ja Venäjän uudet suorituskyvyt huomioiden tämä voitaisiin myös tehdä “lokeroituna.” Tärkeintä olisi saada tieto siitä millä kokonaismaanpuolustuksen ratkaisuvaihtoehdoilla voimme parhaiten varautua yllätykselliseen, häikäilemättömään ja nopeaan voimankäyttöön, joka suuntautuisi meitä vastaan ja joka voi laajeta laajamittaiseksi?

    P.S. Kuullostaa kovin tutulta, joitain arvioita lienee jo valmiina hyllyssä?

  11. Erilaisia selvityksiä aiheesta on tehty melkoinen määrä, kuten ylempänä olikin listattuna. En tiedä mitä tietoa nyt erityisesti puuttuisi, mutta tarkimmat ja ajankohtaisimmat tiedot tulevat selville liittymisprosessin yhteydessä.

    Nyt vain vaadittaisiin poliitikoilta sen verran rohkeutta ja isänmaallisuutta, että jäsenhakemus saataisiin matkaan.

    Odottelulla ei nähdäkseni voiteta mitään, päinvastoin. Siinä vaiheessa kun Juha Sipilän mainitsema “konkreettinen sotilaallinen uhka” on Keskustan puoluekokouksessakin todettu, on jo liian myöhäistä, olemme silloin tiukasti Venäjän taskussa.

    Nyt, heinäkuussa 2014, kun rajariitoja ei ole, oma maanpuolustus on vielä kohtuullisessa kunnossa, viidensiä kolonnia ei ole aktivoitu ja propagandasotakin Suomea vastaan rajoittuu vielä pikkutekijöihin, on vielä ns. hyvän sään aika käynnistää jäsenyyteen johtava prosessi.

    Se tilaisuus kannattaa nyt käyttää, ettei sitten tarvitse jälkikäteen harmitella.

  12. Juha, nato-puudelina et tunne sellaista kuin rohkeus. Pelkäät vain ja levität pelkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *