Meri- ja ilmavoimien suurhankinnoista

Puolustusvoimien tulevat suurhankinnat puhuttavat. Merivoimien vanhentuvia taistelualuksia korvaavan Laivue 2020 -hankkeen toteuttamisen lisäksi tulee löytää ratkaisu Ilmavoimille, jonka Hornetit vanhenevat asteittain vuosina 2025-2030. Kommentoin asiaa MTV:lle.

Lännen Medialle antamassani haastattelussa spekuloin, että Hornetien seuraajaksi ei välttämättä tarvitse hankkia vastaavaa määrää uusinta konetyyppiä. Ilmapuolustuksemme voi olla yhdistelmä kahtakin konetyyppiä sekä muuta teknologiaa, kuten lennokkeja ja ohjuksia.

Kaikki on vielä auki. Suurhankkeiden rahoitukseen tulee joka tapauksessa löytää luovia ratkaisuja.

Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisesta osiosta kerrotaan julkisuuteen tänään. Palaan aiheeseen tarkemmin.

3 thoughts on “Meri- ja ilmavoimien suurhankinnoista”

  1. Tässä kuussa tuleva raportti kaiketi ottaa kantaa ilmasodankäynnin tulevaisuuden näkyviin. Ilmapuolustus on kuitenkin kaikkien maa-, meri- ja ilma-aseiden ja -sensoreiden yhdistelmä, pitää miettiä kokonaisuutta.

    Hävittäjä on myös merkittävä pitkän kantaman AG-aseiden laukaisualusta, ilmavoimien tehtävä ei siis enää ole “torjuntahävittäjä”, kuten YYA-muistoa kunnioittaen kuulee yhä mainittavan. Täsmäaseiden myötä, hyökkäyskyky on myös osa puolustuskykyä, painopiste on siirtymässä siihen suuntaan.

    Oma näkemykseni on, että 20-luvulla kannattaa hankkia Gripen E/F koneita ja 30-luvulla täydentää hankintaa häive-UAV:lla tai toisella hävittäjämallilla tai molemmilla. Tai sitten lisäpanostuksia ohjuspuolustukseen. Hävittäjähankinnassa tämä “myöhästetty/joustava päätös” on järkevä, koska koneiden toimitusaika on niin pitkä. Teknologiassa ehtii tapahtua paljon sillä aikavälillä, kun päätös tehdään ja viimeinen kone luovutetaan Suomelle.

    Suurhankinnat herättävät suuria tunteita kansan keskuudessa, mitä ikinä hankitaan, se pitää perustella demokraattisen läpinäkyvästi, salaisuuksia paljastamatta. Emme voi seurata esim. Norjan tietä, missä ensin valittiin konetyyppi ja sitten rakennettiin hankintakilpailu-kulissit sen ympärille.

  2. Miten laskeudut Gripenillä sumussa tai lumisateessa? F-35B on ainoa joka siihen pystyy, ja voi tankata Kaustisen Teboililla. Merijalkaväki sanoi ettei heille riitä 11 lentotukialusta vaikka navy piloteille se riittääkin. Heillä on miljoona lentotukikohtaa.

  3. Ilmavoimat on onnistunut 30 vuoden välein suurhankinnoissaan. Aikanaan 1990-luvun laman aikana päätettiin 64 Hornetin hankinnasta; nykytalouskurimuksessa harkitaan 10 mrd investointia Hornetit 2020-luvulla korvaaviin (F35) hävittäjiin. Entä maa- ja merivoimat?

    Merivoimien korvausinvestoinnit huolettavat. Vetehinen, Vesihiisi, Saukko, Iku-Turso ja Vesikko eivät ole enää parhaassa iskussa. Tuuli-ajolla tuntuvat olevan muutkin hankkeet.

    Maavoimat. ”Yksi Suomen maavoimien näkyvimmistä erityispiirteistä on juuri tykistö, jonka numeromääräinen vahvuus on läntisen Euroopan suurin.” (Wikipedia) Mutta miltä vuosisadalta? Olisiko aika korvausinvestointeihin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *