Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei ole poissuljettu

Ruotsin maavoimien komentajan, kenraali Anders Brännströmin hiljattain kuohuttanut lausunto, jonka mukaan Ruotsi tai sen lähinaapurit voivat olla sodassa muutaman vuoden kuluttua, on herättänyt myös Suomessa keskustelua maidemme puolustusratkaisuista ja sotilaallisesta yhteistyöstä.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on syvenemään päin. Toistaiseksi yhteistyötä tehdään rauhan aikana, mutta tavoitteena on laajentaa sitä myös kriisiaikaa koskevaksi, jolloin se olisi mielekkäämpää ja sillä olisi myös enemmän operatiivista arvoa.

Edellinen puolustusministeri Carl Haglund teki määrätietoisesti työtä Ruotsi-yhteistyön kehittämiseksi, ja nykyinen hallitus on jatkanut samalla linjalla. Tavoitteena on edetä puheista käytännön tasolle muun muassa siten, että ilmavoimat voisivat – toivottavasti jo lähitulevaisuudessa – alkaa tarpeen niin vaatiessa käyttää toistensa lentotukikohtia ja merivoimat tukeutua toistensa satamiin ja infrastruktuureihin.

Oma, vahva maanpuolustus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Lähtökohtana on edelleen, että meidän tulee varautua puolustamaan maatamme yksin. Kuitenkin Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on hyödyllistä puolustuskykymme kehittämiseksi.

Tänä keväänä eduskuntakäsittelyyn tuleva lakiuudistus takaa sen, että Suomi voi halutessaan vastaanottaa sotilaallista apua tai antaa sitä Ruotsille. Tulevaisuudessa puolustusliitto Suomen ja Ruotsin välillä ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta tällaisen valtiosopimustasolla sidotun kriisiyhteistyön saavuttaminen vie aikaa, ja olemme vasta yhteistyöpolun alussa. Tarvitaan poliittista tahtoa. Tarvitaan luottamusta, jota nyt rakennetaan.

Sekä Suomessa että Ruotsissa tehdään tänä vuonna omat Nato-selvitykset, ja näilläkin tuloksilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Aiheesta enemmän Iltalehden laajassa erikoishaastattelussa ja siihen liittyvässä kainalojutussa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *