Sotilaskodilla paikkansa jokaisen suomalaisen sotilaan sydämessä

Pidin tänään puheen Sotilaskotiperinneyhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Hämeenlinnan upseerikerholla. Sotilaskotiperinneyhdistys vaalii ja ylläpitää sotilaskotitoiminnan perinteitä.

Sotilaskotitoiminta juontaa juurensa jääkärikoulutukseen Saksassa. Palattuaan Suomeen jääkärit kannustivat perustamaan Saksan mallin mukaisesti sotilaskoteja varusmiesten palvelusviihtyvyyden ja maanpuolustustahdon kohentamiseksi. Toiminta alkoikin syksyllä 1918 vapaussodan päätyttyä ja jo muutamassa vuodessa sotilaskotitoiminta oli ulotettu pääosaan varuskuntia.

Sotilaskodilla on paikkansa jokaisen suomalaisen sotilaan sydämessä, oli hän sitten varusmies, reserviläinen tai kantahenkilökuntaan kuuluva. Sotilaskoti on synnyymi hymylle, virkistävälle tauolle ja hetkittäiselle irtautumiselle raskaasta palveluksesta.

Somettamiseen tottuneen nykyihmisen on vaikea ymmärtää olosuhteita, joissa 1920–30 -lukujen varusmiehet palvelivat. Palvelusaika oli nykyistä pidempi, lomat olivat tiukassa ja matka kotiin oli vaivalloisen tien takana. Varuskuntien sotilaskodit kirjastoineen ja lukusaleineen muodostivatkin lähes ainoan linkin siviilimaailmaan. Sotilaskoti muodostui myös paikaksi, missä varusmiehet ja kantahenkilökunta olivat tasa-arvoisia. Tämäkin tasavaltalainen yhdenvertaisuutta korostava periaate on hienolla tavalla säilynyt.

Ote marsalkka Mannerheimin päiväkäskystä heinäkuulta 1942 kuvaa ylipäällikön asennetta niin Murtovaaran sankarivainajiin kuin sodan aikaiseen sotilaskotitoimintaan: ”Uskollisina ja uupumattomina vapaaehtoisessa työssään taistelevan armeijamme hyväksi he ovat kunnialla suorittaneet tehtävänsä loppuun saakka. Suomen armeijan sotilaat – kaukana kodeistaan ja omaisistaan – kiittävät ja siunaavat heidän työtään, joka taistelurintaman vaaroja väistämättä on pyrkinyt valmistamaan kodin viihtyisyyttä ja huolenpitoa sodan ponnistuksissa kamppaileville taistelijoille pitkin koko laajaa rintama-aluetta.” Jatkosodan päättäneen välirauhansopimuksen vääryydet – Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –järjestöjen lakkauttaminen – eivät onneksi koituneet sotilaskotitoiminnan kohtaloksi.

Sotilaskotitoiminta on elänyt hyvin ajassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valmiustoiminnan kehittäminen. Vuoden 2015 lopulla vahvistettiin sotilaskotijärjestön poikkeusolojen organisaatio.

Kiitos hymyllä ja sydämellä maanpuolustuksen eteen tehdystä työstä ja onnea 25 vuotta täyttävälle Sotilaskotiperinneyhdistykselle!

Koko puhe luettavissa täältä: https://www.defmin.fi/puheet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *