Aihearkisto: Blogimerkintä

101 vuotta voiton päivästä

Tänään tuli kuluneeksi 101 vuotta vapaussodan päättymisestä. Olin Vanhan kirkon puistossa Helsingissä laskemassa seppelettä sankarihaudalle yhdessä adjutanttini, komentajakapteeni Lari Pietiläisen ja Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön puheenjohtajan ja Sotamuseon entisen pitkäaikaisen johtajan Markku Palokankaan kanssa. Sää suosi suomalaista voiton päivää.

Jäähyväiset EU-kokouksille

Osallistuin näillä näkymin viimeistä kertaa ministerinä EU:n ulko- ja puolustusministerien yhteiskokoukseen Brysselissä, jonka yhteydessä järjestettiin myös Sahelin alueen turvallisuutta käsitellyt kokous ja epävirallinen puolustusministereiden hybridivaikuttamiskeskustelu.

Omassa puheenvuorossani nostin esille muutamia neljän ministerivuoteni aikana esille nousseita seikkoja.

Ei ole suuri salaisuus, että olen aina suhtautunut kriittisesti EU:hun ja tavoitteenani puolustusministerinä on ollut kehittää erityisesti Suomen kansallisen puolustuksen suorituskykyjä. Viime aikoina on kuitenkin myös EU:n puolustusyhteistyö kehittynyt järkevämpään suuntaan. Ranskan aktivoitua 2015 jo pölyttyneen solidaarisuuslausekkeen etsiessään tukea Pariisin terrori-iskujen torjuntaan saatiin toiveita lausekkeen laajemmallekin käytölle tulevaisuudessa.

EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. Puolustus on iso asia.

“Pimeyden ytimessä”. Viimeistä kertaa kokoustamassa Brysselissä ulkoministeri Timo Soinin kanssa.

Joskus on kokousturhautumista lisännyt se, että ministerien on oletettu ratkaisevan virkamiestasolla synnytettyjä ongelmia. Näinhän ei tulisi olla vaan poliittisen ohjauksen tulisi keskittyä isoihin asioihin. Epäviralliset ministerikokoukset tulisi käyttää epäviralliseen strategiseen keskusteluun. Ja jo olisi puolustusministerien aika päästä ulkoministereiden holhouksesta ja EU:n tulisi perustaa oma neuvosto puolustusministereille.

Suomi jatkaa tulevana puheenjohtajuuskautenaan EU:n puolustusyhteistyön eteenpäin viemistä. Prioriteettejamme ovat tekoälyn hyödyntäminen ja hybridiuhkien torjunta. Kummassakin Suomella on erityisosaamista ja annettavaa myös muille EU-maille.

Mennyttä ja tulevaa

Panssarikilta oli tuonut Pirkanmaan maanpuolustusjuhlaan Lempäälän Ideaparkiin 27.4. Sotkan, legendaarisen tankin toisesta maailmansodasta. Juhlapuheessani kiitin Pirkanmaan Reserviläispiiriä hienon tilaisuuden järjestämisestä. Totesin myös, että tulevalla vuosikymmenellä avainasemassa ovat meri- ja ilmavoimien suuret hankkeet, Laivue 2020 ja HX-hanke. ”Suomen puolustuksen tulevaisuus riippuu näiden hankkeiden toteuttamisesta. Niiden toteutus on turvattava ja se on seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Kansalaistemme turvallisuutta ei rakenneta yhdessä vaalikaudessa, vaan se edellyttää jatkuvia ponnisteluita.” Vastaavia maanpuolustusjuhlia ja perinnetilaisuuksia on plakkariini neljän vuoden aikana kertynyt kolminumeroinen määrä. Täysillä loppuun saakka!- Kuva Sirkka Ojala.

Vappu meni Libanonissa

Tapasin Libanonissa YK:n rauhanturvaoperaatio UNIFIL:n varakomentajan (Deputy Head of Mission) Imran Rizan. Vierailun aikana tapasin myös UNIFIL-operaatioon osallistuvia suomalaisia rauhanturvaajia ja tutustuin joukon toimintaan. Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa eli SKJL toimii nykyään osana ranskalaista reservipataljoonaa eli Force Commander Reserve´ä (FCR). Yhteistyö ranskalaisten kanssa toimii hyvin ja FCR osaltaan kehittää Suomen ja Ranskan tiivistyvää sotilasyhteistyösuhdetta. Kokonaisvahvuutemme Libanonissa on noin 200 henkilöä. Etelä-Libanonin turvallisuustilanne on nyt vakaa, mutta altis nopeille muutoksille.

Puhuin kaupunginvaltuustossa

 

Ohessa otteita pitämästäni ryhmäpuheesta 24.4.2019 Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kyseessä oli lähetekeskustelu vuoden 2020 talousarviota varten. Video kokouksesta löytyy tästä linkistä, oma puheenvuoroni kohdasta 2:10:30.

Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki panostaa ennen muuta turvallisuuteen, perheisiin ja pienyrittäjiin. Näistä lähtökohdista rakentuu toimiva kaupunki, joten niiden pohjalta on rakennettava myös ensi vuoden budjetti.

Turvallisuus on perusoikeus. Tiettyjen kaupunginosien kohdalla tapahtunut turvattomuuden lisääntyminen – tai vähintäänkin tunne turvattomuuden lisääntymisestä – on tosiasia. Jokaisella tulee olla mahdollisuus liikkua Helsingissä turvallisesti vuorokaudenajasta ja kaupunginosasta riippumatta.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on koko Suomelle mutta erityisesti Helsingille kauniisti sanottuna suuri haaste, johon tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä.

Tavoitteena on oltava mahdollisimman pikainen integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan: suomalaisen lainsäädännön, kulttuurin ja tapojen omaksuminen sekä suomen kielen opiskeleminen. Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki ei tarjoa laittomasti maassa oleville ylimääräisiä palveluja ja että se osaltaan pyrkii päättäväisesti vähentämään laittomasti maassa olevien määrää.

Kodista kaikki lähtee. Helsingin on oltava perhemyönteinen kaupunki. Siksi perheiden tarvitsemia peruspalveluja tulee kehittää niin, että päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset – kuin myös kirjastot ja liikuntapaikat – löytyvät läheltä. Kotona lastaan hoitavien äitien ja isien arkea on tuettava enemmän. Esimerkiksi Helsinki-lisä yli 2-vuotiaiden lasten vanhemmille voidaan palauttaa.

Edelleen Sininen valtuustoryhmä korostaa vuodelle 2020 toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen, koulukiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Helsingin on oltava aktiivisesti mukana esimerkiksi harrastustakuussa, jossa jokaiselle lapselle, jokaiselle nuorelle pyritään saamaan vähintään yksi hyvä harrastus.

Perheistä huolehtiva kaupunki pitää luonnollisesti hyvää huolta myös ikääntyneistä, ja siksi kotihoitoon ja vanhuspalveluihin on suunnattava riittävästi resursseja. Hyvään hoitoon vaaditaan lisää tekeviä käsiä. Lisäksi kaupungin tulee tukea niitä ihmisiä, jotka hoitavat läheistään kotona. Omaishoitajien taloudellinen toimeentulo, jaksaminen ja palveluihin pääsy on turvattava.