Aihearkisto: Blogimerkintä

Varusmiehillä vahva maanpuolustustahto

Viime vuoden lopussa kotiutuneiden varusmiesten loppukyselyssä olivat maanpuolustustahto ja tyytyväisyys esimiehiin edelleen korkealla tasolla. Varusmiehet antoivat maanpuolustustahdolleen arvosanan 4,2 (skaala 1-5). Myös palveluksensa keskeyttämään joutuneiden maanpuolustustahto on hyvällä tasolla (3,7). Parhaimman arvosanan loppukyselyssä saa toiminnastaan kantahenkilökunta (4,3).

Varusmiesten alkukyselyn perusteella lähes kolme neljästä ilmoittaa aloittavansa palveluksen positiivisin ennakko-odotuksin. Lisäksi alokkaiden halu suoriutua hyvin palveluksesta on vahva. Palveluksen päättyessä varusmiehillä on paljon myönteisiä kokemuksia ja tyytyväisyys armeija-aikaan kokonaisuudessaan on korkealla tasolla. Arvosanaksi on annettu 4,2.

Puolustusvoimat on panostanut erityisesti kouluttajien ja varusmiesjohtajien koulutukseen. Se on näkynyt palautekyselyissä esimiesten arvostuksen nousuna. Parhaillaan Puolustusvoimissa on käynnissä laaja koulutustoimialan kehittämisohjelma, Koulutus 2020. Osana uudistusta kokeillaan sekä uusimuotoista liikuntakoulutusta (“Taistelijan keho”) että psyykkisen, eettisen ja sosiaalisen toimintakyvyn koulutusta (”Taistelijan mieli”).

Ydinajatuksena on yhdistää toimintakykykoulutus osaksi kaikkea sotilaskoulutusta. Ilman toimintakykyä ei osaaminen johda haluttuun lopputulokseen, etenkään kuormittavissa tilanteissa.

Puolustusvoimissa on tehty asioita oikein. Samalla nähdään, että nuoret kokevat Suomen voimakkaasti yhä puolustamisen arvoisena. Veteraanien perintöä jatkavat, kansalaisvelvollisuuttaan suorittavat varusmiehet ansaitsevat siitä kiitoksen.

Kenraali Adolf Ehrnroothin kuolemattomin sanoin: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”

100 hävittäjää

Osallistuin eilen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vaaliseminaariin Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä. Seminaarissa puhuttiin mm. maanpuolustustahdosta, asevelvollisuudesta, Suomen ulkoisista uhkista ja hankittavien hävittäjien määrästä.

Hävittäjistä puhuttaessa esitin, että uskottava puolustus, sellainen joka takaa koko maan jatkuvan ilmapuolustuksen, vaatisi asiantuntija-arvioiden mukaan 100-120 hävittäjää. Tämä hankinta voitaisiin porrastaa siten, että nyt ostettaisiin minimimäärä 64 hävittäjää ja neuvoteltaisiin optio 36 lisähävittäjälle, jotka hankittaisiin 2030-luvun alussa turvallisuus- ja taloustilanne huomioon ottaen.

Huomionarvoista oli myös se, että kaikki puolueet sitoutuivat itse hävittäjähankintaan, mutta oppositiopuolueista demarit, vihreät, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto eivät sitoudu korvaamaan nykyistä 64 hävittäjää täysimääräisesti.

Kuva: MTS

Seminaari MTS:n sivuilla.

Ylen juttu seminaarista luettavissa täältä.

Sotilaskodilla paikkansa jokaisen suomalaisen sotilaan sydämessä

Pidin tänään puheen Sotilaskotiperinneyhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Hämeenlinnan upseerikerholla. Sotilaskotiperinneyhdistys vaalii ja ylläpitää sotilaskotitoiminnan perinteitä.

Sotilaskotitoiminta juontaa juurensa jääkärikoulutukseen Saksassa. Palattuaan Suomeen jääkärit kannustivat perustamaan Saksan mallin mukaisesti sotilaskoteja varusmiesten palvelusviihtyvyyden ja maanpuolustustahdon kohentamiseksi. Toiminta alkoikin syksyllä 1918 vapaussodan päätyttyä ja jo muutamassa vuodessa sotilaskotitoiminta oli ulotettu pääosaan varuskuntia.

Sotilaskodilla on paikkansa jokaisen suomalaisen sotilaan sydämessä, oli hän sitten varusmies, reserviläinen tai kantahenkilökuntaan kuuluva. Sotilaskoti on synnyymi hymylle, virkistävälle tauolle ja hetkittäiselle irtautumiselle raskaasta palveluksesta.

Somettamiseen tottuneen nykyihmisen on vaikea ymmärtää olosuhteita, joissa 1920–30 -lukujen varusmiehet palvelivat. Palvelusaika oli nykyistä pidempi, lomat olivat tiukassa ja matka kotiin oli vaivalloisen tien takana. Varuskuntien sotilaskodit kirjastoineen ja lukusaleineen muodostivatkin lähes ainoan linkin siviilimaailmaan. Sotilaskoti muodostui myös paikaksi, missä varusmiehet ja kantahenkilökunta olivat tasa-arvoisia. Tämäkin tasavaltalainen yhdenvertaisuutta korostava periaate on hienolla tavalla säilynyt.

Ote marsalkka Mannerheimin päiväkäskystä heinäkuulta 1942 kuvaa ylipäällikön asennetta niin Murtovaaran sankarivainajiin kuin sodan aikaiseen sotilaskotitoimintaan: ”Uskollisina ja uupumattomina vapaaehtoisessa työssään taistelevan armeijamme hyväksi he ovat kunnialla suorittaneet tehtävänsä loppuun saakka. Suomen armeijan sotilaat – kaukana kodeistaan ja omaisistaan – kiittävät ja siunaavat heidän työtään, joka taistelurintaman vaaroja väistämättä on pyrkinyt valmistamaan kodin viihtyisyyttä ja huolenpitoa sodan ponnistuksissa kamppaileville taistelijoille pitkin koko laajaa rintama-aluetta.” Jatkosodan päättäneen välirauhansopimuksen vääryydet – Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –järjestöjen lakkauttaminen – eivät onneksi koituneet sotilaskotitoiminnan kohtaloksi.

Sotilaskotitoiminta on elänyt hyvin ajassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valmiustoiminnan kehittäminen. Vuoden 2015 lopulla vahvistettiin sotilaskotijärjestön poikkeusolojen organisaatio.

Kiitos hymyllä ja sydämellä maanpuolustuksen eteen tehdystä työstä ja onnea 25 vuotta täyttävälle Sotilaskotiperinneyhdistykselle!

Koko puhe luettavissa täältä: https://www.defmin.fi/puheet

Pohjanmaa-luokan korvetteihin ilmatorjuntaohjusjärjestelmä

Laivue 2020 -hankkeen myötä valmistuu neljä modernia Suomen olosuhteisiin suunniteltua Pohjanmaa-luokan alusta, jotka korvaavat merivoimien kalustosta poistuvat seitsemän taistelualusta. Pohjanmaa-luokka tullaan rakentamaan Suomessa. Taistelujärjestelmä eli aseet ja sensorit hankitaan ulkomailta erillisellä kilpailutuksella.

Valtuutin eilen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankkimaan rakennettaviin Pohjanmaa-luokan korvetteihin ilmatorjuntaohjusjärjestelmän (ITO20). Korvetit rakennetaan Laivue 2020 -hankkeen yhteydessä. ITO20-järjestelmä koostuu ESSM-ilmatorjuntaohjuksista (Evolved SeaSparrow Missile), laukaisinyksiköistä, varaosista, käytön edellyttämistä lisäosista sekä näihin liittyvästä ohjelmistokokonaisuudesta.

ITO20-järjestelmä asennetaan jokaiselle neljälle Pohjanmaa-luokan alukselle. Hankinta toteutetaan Yhdysvaltojen puolustushallinnolta ja sen arvonlisäveroton arvo on 83 miljoonaa euroa.

ITO20-järjestelmä on Pohjanmaa-luokan korvetin taistelujärjestelmän keskeinen osa. Ilmatorjuntaohjukset suojaavat aluksen omaa toimintaa ja mahdollistavat muiden kohteiden tai joukkojen toiminnan suojaamisen. ITO20-järjestelmä lisää merivoimien kykyä osallistua tehokkaammin valtakunnalliseen ilmapuolustukseen sekä suojata tärkeitä kohteita. ITO20-järjestelmän lisäksi Pohjanmaa-luokan korvetteihin on jo hankittu Gabriel-pintatorjuntaohjusjärjestelmä ja torpedoasejärjestelmä.

Pohjanmaa-luokan laivanrakennus- ja taistelujärjestelmäsopimusten neuvottelut jatkuvat edelleen. Laajan sopimuskokonaisuuden viimeisteleminen usean osapuolen kanssa on edellyttänyt erityistä huolellisuutta ja se on vaatinut odotettua enemmän aikaa.

Ajoneuvoja MPK:n koulutustoimintaan

Sain tänään kunnian luovuttaa Maanpuolustuksen kannatussäätiön puheenjohtajan ominaisuudessa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) kannatussäätiön tuella hankittuja ajoneuvoja Keravalla. Säätiön tuella hankittiin seitsemän paketti- ja henkilöpakettiautoa, joita tullaan käyttämään MPK:n koulutustoiminnan tukena.

Luovutustilaisuudessa olivat paikalla myös MPK:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Peltomäki sekä ajoneuvojen vastaanottajat MPK:n maanpuolustuspiireistä.

Piiripäällikkö Pasi Virta Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiristä kertoi, että MPK:n oma henkilöpakettiauto mahdollistaa koulutuksen joustavan järjestelyn, kun ei enää tarvitse olla täysin riippuvainen puolustusvoimien antamasta tuesta. Ajoneuvolla voidaan esimerkiksi kuljettaa koulutettavia reserviläisiä eri koulutuspaikkojen välillä aikaisempaa edullisemmin.