Aihearkisto: EU-politiikka

Jakovara, kestävyysvaje ja EVM

Viime eduskuntavaalien alla toimittajat puhuivat paljon jakovarasta, nyt muotisana on kestävyysvaje. Kuka näitä sanoja muuten keksii?

Kaikkitietävän Wikipedian mukaan jakovara tarkoittaa julkisen talouden liikkumavaraa. Kyseessä on poliitikkojen käyttämä termi valtion budjetissa olevasta osasta, jolle ei ole vielä keksitty käyttöä sen jälkeen kun kaikki pakolliset menot ovat hoidettu. No, tämä “ongelma” ei ole enää ajankohtainen, joten puhutaanpa kestävyysvajeesta.

Kestävyysvajeen syvin olemus

Koska Wikipedia ei vielä kerro mikä kestävyysvajeen syvin olemus on, olen antanut itselleni kertoa siitä seuraavaa. Rautalangasta väännettynä asiassa on kyse siitä, miten hyvinvointivaltiomme palvelut kyetään säilyttämään, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja entistä pienempi osa suomalaisista käy töissä.

Kyse on julkisen talouden kestävyydestä – kyvystä hoitaa nykyinen valtion velka ja tulevien menojen rahoitus. Kestävyysvaje kuvaa nykytilanteen ja kestävän mallin välistä eroa.

Tilanne on haasteellinen, kuten nykykielellä tavataan sanoa silloin, kun meillä on iso ongelma. Se on selvää, että julkisen talouden tulot ja menot on saatettava tasapainoon eli kestävyysvaje on kurottava umpeen.

Vaalikeskustelujen kuuma kysymys onkin: kuinka temppu tehdään. Lainamäärää ei voi loputtomiin kasvattaa, muuten edessämme siintää Kreikan tie.

Kuinka suuri kestävyysvaje on?

Ensin on kuitenkin syytä selvittää, kuinka monta miljardia tämä kestävyysvaje yleensä on.

Asiantuntijoiden laskelmissa on melkoisia eroja: valtiovarainministeriön virkansa puolesta synkistelevien virkamiesten laskelma on huomattavasti suurempi kuin Etlan. Perussuomalaisten näkemys kestävyysvajeesta on lähempänä viimeksi mainittua; olemme haarukoineet sen noin 5-6 miljardiksi euroksi.

Talouskehityksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, joten kukaan ei omaa tässä asiassa lopullista totuutta.

Eväitä talouskasvulle

Kestävyysvajetta ei ratkaise pelkkä talouskasvu, mutta se helpottaa ratkaisua huomattavasti. Talouskasvun vauhdittaminen onkin tulevan vaalikauden keskeisiä tehtäviä.

Mottonamme on vanha tuttu: ensin suomalainen työ ja yrittäminen, ja jos aikaa ja rahaa jää, niin maailman parantaminen. Jokainen putoava työttömyysprosentti merkitsee, että kestävyysvajeemme pienenee.

Suomalaisen teollisuuden kasvumahdollisuudet on varmistettava yksinkertaisesti saattamalla toimintaedellytykset samalle viivalle kuin kilpailijamaillamme. Se tarkoittaa energiaveron laskemista ja rikki-, jäte-, pakkaus- sekä uraaniverojen kaltaisten suunnitelmien jäädyttämistä.

Teollisuus on talouden selkäranka, kirjoitti Helsingin Sanomatkin tänään pääkirjoituksessaan. Teollisten työpaikkojen katoaminen ulkomaille ei ole mikään luonnonlaki, vaan sitä vastaan on taisteltava. Jos perusteollisuutemme pärjää, niin kansantaloudellamme pyyhkii hyvin.

Verot maksukyvyn mukaan

Talouskasvun lisäksi veroja on kerättävä ja leikkauksia tehtävä. Tämä on kuitenkin hoidettava niin, että se haittaa mahdollisimman vähän peruskansalaisten elämää.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmasta löytyvät selvät sävelet siihen, miten verot kerätään sosiaalista oikeudenmukaisuutta noudattaen eli maksukyvyn mukaan:

– pääomavero 30 prosenttiin ja lievä progressio

– varallisuusvero palautettava

– suursäätiöt pääomaveron piiriin

– pienet korotukset alkoholi- ja tupakkaveroon

– energiaverojen korotukset peruttava (rahoitetaan palauttamalla työnantajien Kela-maksu)

– arvonlisävero ennallaan, samoin pääosin palkkaverot (hyvätuloisten verotukseen lievä kiristys)

Näin toimimalla kansalaisten ostovoima säilyy ja talouskasvua pidetään yllä kulutuksen kautta.

Eikä pidä unohtaa harmaan talouden torjuntaa: jo pelkästään eduskunnan tarkastusvaliokunnan esittämät ja eduskunnan hyväksymät toimenpide-ehdotukset toteuttamalla valtion kassaan on mahdollista kerätä 2-3 miljardia euroa verraten nopealla aikataululla.

Perussuomalaisten leikkauslista

Perussuomalaisten leikkauslista pohjautuu vaaliohjelmaan sekin:

– kehitysavusta, maahanmuutosta, kriisinhallintajoukoista, Venäjälle annettavasta lähialuetuesta, puolue- ja lehdistötuesta sekä eduskuntaryhmien kansliamäärärahoista leikkaamalla sekä yritystukia tarkentamalla mahdollista kerätä jopa yli miljardi euroa

– hallintobyrokratiaa kevennettävä (esim. maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriön yhdistäminen luonnonvarainministeriöksi), pakkoruotsi poistamalla

– EU-jäsenmaksuihin neuvoteltava alennusvaatimus (esim. Iso-Britannian puolesta maksamamme jäsenmaksuhelpotus, joka kuluvana vuonna on 74 miljoonaa euroa)

Vanhat puolueet uhkana Suomen kansantaloudelle

Varmaan jotain unohdin listata, mutta tässä eittämättä tärkeimmät toimenpiteet. Perussuomalaisten mallilla on kestävyysvaje täysin mahdollista kuroa umpeen. Mahdottomaksi tehtävä kuitenkin muuttuu, jos samaan aikaan jatkamme vanhojen puolueiden vastuuttomalla linjalla: lappaamalla rahaa Kreikan kaltaisille taloutensa huonosti hoitaneille huithapelieuromaille.

Tänään saimme lehdistä lukea, että Suomen EU-kriisivastuut ovat 12,58 miljardia euroa. Eilen on Brysselissä euromaiden kokouksessa päätetty esityksestä, että Suomi maksaa osuudestaan uuteen kriisirahastoon (Euroopan vakausmekanismi, EVM) 1,44 miljardia suoraan käteisenä. Vastuupotin loppuosa eli reilu 11 miljardia euroa muodostuu pääoman korotusvaltuuksista ja takauksista. 

On päivänselvää, että Perussuomalaiset äänestävät uudessa eduskunnassa tätä EVM-sopimusta vastaan. Jos pahin tapahtuu ja Suomen vastuut toteutuvat, ovat vanhat puolueet ajaneet kansantaloutemme kuilun partaalle.

Perussuomalaisten talouspoliittinen linja ei ole piilossa. Sitä voi kannattaa tai sitä voi vastustaa. Pallo on äänestäjillä.

EU, Nato ja huoltovarmuus

Toimittaja Pekka Ervasti kirjoitti tuoreeseen Suomen Kuvalehteen 8/2011 mielenkiintoisen jutun viimeaikaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta. Vaaleihin oltiin jo menossa Nato-lyhdyt sammutettuina, mutta keskustelu virisi WikiLeaks-paljastusten myötä. Myös Perussuomalaisten kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kysyttiin ja minulla oli etuoikeus tulla haastatelluksi.

Verkkolehti Uudessa Suomessa Timo Soini taannoin vastasi kysymykseen, että jos pitää valita EU vai Nato, niin hän valitsisi Naton. Ja tällä kommunistit ovat sitten repostelleet. Itse annoin Suomen Kuvalehden ymmärtää, että realiteetit ovat joka tapauksessa toiset: ”Nyt ollaan kuitenkin EU:ssa. Emme näe tarvetta mennä Natoon seuraavallakaan vaalikaudella.”

Pääsin myös vastustamaan varuskuntien lakkauttamista yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta voidaan liittää Upinniemen varuskuntaan. ”Ruotsinkielinen sotilaskoulutus voidaan ihan hyvin järjestää isomman, suomenkielisen varuskunnan yhteydessä”. Tai voihan koulutuksen tietysti jakaa Upinniemen ja Santahaminankin kesken.

Kerroin myös, että mahdollisissa hallitusneuvotteluissa Perussuomalaiset ottavat EU:n maatalouspolitiikankin tiukkaan käsittelyyn. “Entisenlaiset torjuntavoitot saavat riittää.” Huoltovarmuus pitää säilyttää.

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

Turhaan ei ole tätä brittiä kehuttu ja hänen puheitaan Youtubesta ladattu: EU-parlamentaarikko Nigel Farage otti sunnuntai-iltana yleisön täydellisesti haltuunsa Balderin salissa Helsingissä pidetyssä Totuuksia EU:sta -tilaisuudessa. Hänen erinomainen puheensa “The Truth about the European Union” keskeytyi usean kerran parisatapäisen yleisön suosionosoituksiin.

Farage on europarlamentissa vaikuttavan Vapaa ja demokraattinen Eurooppa eli EFD-ryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä on 30 meppiä yhdeksästä eri maasta. Timo Soini edustaa Suomea ja on ryhmän työvaliokunnan puheenjohtaja.

Olen Nigel Faragen kanssa samaa mieltä, että todellinen demokratia on mahdollista vain kansallisvaltiossa. Viimeinen sana Suomen asioista on oltava suomalaisilla, ei EU-byrokraateilla. - Kuva Pekka M. Sinisalo.

EU-kriitikkojen eurooppalaisen nokkamiehen viesti Suomen kansalle ei jäänyt epäselväksi: Euroopan unioni on uhka demokratialle. Euroimperiumi on romahtamassa. Siksi Farage ehdotti kansanäänestyksen järjestämistä EU:n tulevaisuudesta.

– Jos demokraattista ratkaisua ei löydy, Kreikan kriisi leviää.

Farage sanoi haluavansa elää vapaassa ja demokraattisessa Euroopassa, jossa tehdään monipuolista yhteistyötä etenkin talouden alalla. Poliittinen unioni ei sen sijaan toimi eikä tule toimimaan.

– En halua elää Barroson, Van Rompuyn ja komission Euroopassa, totesi Farage.

Lopuksi Nigel Farage toivotti Perussuomalaisille onnea tulevissa eduskuntavaaleissa:

– Tekin voitte tehdä historiaa.

Tarjolla totuuksia EU:sta

Olen menossa kuuntelemaan totuuksia EU:sta tulevana sunnuntaina 6.2.2011 klo 18 Balderin saliin Helsinkiin, tervetuloa muutkin aiheesta kiinnostuneet! Ohessa tilaisuuden mainos.

Timo Soinin puhujalahjat tunnetaan ja tunnustetaan, mutta mainio mies lajissaan on myös Nigel Farage, europarlamentissa vaikuttavan Europe of Freedom and Democracy -ryhmän ja Iso-Britannian itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja, jonka reippaasta tyylistä esimakua antaa esimerkiksi tämä puhelinkki. Ja lisää löytyy Youtubesta.

Vähemmän EU:ta, mutta parempaa

Otsikkoon voisi kiteyttää ydinsanomani liittyen lähitulevaisuudessa häämöttäviin hallitusneuvotteluihin Kokoomuksen Verkkouutisten tekemässä haastattelussa. Sainpa nostettua EU-kriittisyyden lisäksi myös puolustusmäärärahat ja pakkoruotsin esille.

Totesin hallituspohjan riippuvan täysin asiakysymyksistä. Perussuomalaiset eivät sulje muita kuin Vihreät pois. Pidin myös käytännössä mahdottomana olla samassa hallituksessa Rkp:n kanssa.

Mutta ennen hallitusneuvotteluja Perussuomalaisten pitää voittaa vaalit!

Koko haastattelu on luettavissa tätä hyperlinkkiä klikkaamalla.

Nigel Farage Suomeen

Perussuomalaiset on siitä erikoinen puolue, ettei sillä ole veljespuolueita Pohjoismaissa tai muualla Euroopassa kuten kaikilla muilla eduskuntapuolueilla. Viime aikoina Timo Soinin europarlamentaarikon työn kautta puolueelle on kuitenkin avautunut kansainvälisiä yhteyksiä. Niistä tärkein on europarlamentin Europe of Freedom and Democracy- eli EFD-ryhmä, johon Soini kuuluu.

Viime elokuussa Perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Porissa tervehdyksen esitti Tanskan kansanpuolueen ääniharava, nuori Morten Messerschmidt. Perussuomalaisten puoluehistorian ensimmäinen tervehdys koto-Suomen ulkopuolelta otettiin lämmöllä vastaan; EU-kriittisyys yhdistää.

Nyt olisi vuorostaan itse EFD-ryhmän puheenjohtaja Nigel Farage tulossa Suomeen 6.-8.2.2011. Hän pitää Timo Soinin kanssa yleisötilaisuuden Helsingissä sunnuntai-iltana 6. helmikuuta, josta enemmän myöhemmin. Alustavana teemana on: “Tule kuulemaan totuuksia Euroopan Unionista.”

Farage on Iso-Britannian itsenäisyyspuolueen UKIPin puheenjohtaja ja aivan erinomainen puhuja. Näistä videoista saatte esimakua miehestä ja hänen retoriikastaan; YouTubesta löytyy lisää:

Nigel Farage shows Barroso ‘true state of the Union’

UKIP Nigel Farage MEP – BBC Question Time Nov 2010