Aihearkisto: kuntapolitiikka

Kannuksen kaupunginjohtaja

Olen aloittanut Kannuksen kaupunginjohtajan viranhoidon 1. lokakuuta 2020. Viime viikkoina olen saanut ajaa itseäni sisään tutustumalla Kannuksen elinkeinoelämään ja hallintoon, kuin myös moneen ystävälliseen ja kannustavaan kannuslaiseen. Kiitos lämpimästä vastaanotosta, tänne on ollut mukava tulla!

Kannus on maakuntansa kakkoskaupunki. Sellaisia kutsutaan myös seutukaupungeiksi. Eivät ne isoja kaupunkeja ole, mutta eivät aivan maaseutuakaan. Voisiko Kannusta luonnehtia maaseutumaiseksi pikkukaupungiksi, pilke silmässä ja nykytermiä käyttäen hybridikaupungiksi?

Keskipohjanmaan kunnissa on ollut paikoin kasvua väkimäärissä – tai ainakaan ei ole otettu takapakkia niin paljon kuin takavuosina. Vaikka alkuvuoden tilastotiedot eivät koko vuodesta totuutta kerrokaan, on tilanne lupaava. Itse asiassa en muista, että vuosiin tai vuosikymmeniin olisi ollut näin mielenkiintoista tilannetta. Onko suurkaupungistumisen megatrendi kääntymässä?

Muuttoliikettä maalta kaupunkeihin on hillinnyt koronasta aiheutunut taloustilanne. Toisaalta korona on tehnyt maalle muuttamisesta vetovoimaisempaa. Se on osoittanut, että varsin monet meistä voivat olla ainakin osin etänä töissä ja silti hommat hoituvat.

Maaseutumainen asuminen kiinnostaa suomalaisia entistä enemmän, samoin kotimaanmatkailu ja mökkeily. Tässä piilee mahdollisuuksia keskipohjalaisille kunnille. Ihmiset pohtivat yhä enemmän missä ja millä hinnalla haluavat asua, elää sekä lapsensa turvallisesti kasvattaa.

– –

Koska en ole enää aktiivinen päivänpolitiikassa, olen päättänyt keskittyä virkaani Kannuksessa ja ajaa vähitellen nämä jussiniinisto.fi -kotisivut alas. Ne ovat palvelleet käyttäjäänsä hyvin, julkinen kiitos ja tunnustus ylläpidolle – kiitos Kari!

Kiitos myös blogieni lukijoille kuluneesta vuosikymmenestä 2010-2020. Jatkossakin toki tulen julkaisemaan – nulla dies sine linea – esimerkiksi Lestijoki-lehdessä kolumneja.

Minulta on kysytty…

Minulta silloin tällöin kysytään mitä oikein puuhaan. Entisten ministerien tulemiset ja menemiset kiinnostavat. No, kerrotaan!

Kirjallisten harrastusten – esimerkkinä yllä mainittu Susitaival-kirja – lisäksi olen etsinyt töitä. Parhaillaan olen ehdolla Kannuksen kaupunginjohtajaksi. Kaupunginvaltuusto päättää asiasta 15. kesäkuuta, joten elämme jännittäviä päiviä, ystävät hyvät.

Ja olen minä edelleen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, mutta jatko siellä on riippuvainen Kannuksen kaupunginvaltuuston päätöksestä…

Lisäksi Pirkkalassa toimivan FY-Composites Oy:n yhtiökokous on nimennyt minut hiljattain hallituksensa jäseneksi, samoin kuin tytäryhtiönsä SMH-Uretan Oy:n hallitukseen.

FYC rakentaa monenlaista ballistista suojaa, kuten esimerkiksi kypäriä puolustusvoimille. On hienoa saada olla mukana kotimaisessa puolustusmateriaaliteollisuudessa, oppia uutta  ja hyödyntää omaa osaamista sekä osaltaan olla rakentamassa huoltovarmuutta.

 

Vielä kerran Malmin lentokentän puolesta

Malmin lentokenttä on säilyttämisen arvoinen. Olen mukana 40:n helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun ja varavaltuutetun allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä pormestari Jan Vapaavuorelle ja virkamiesjohdolle. Jaamme huolen Malmin lentokentän kulttuuri- ja luontoarvoista sekä penäämme yrittäjäystävällisempää asennetta. Ohessa kirjeestä Helsingin Uutisten juttu.

Valtuustossa edustamme valitettavasti vähemmistöä, mutta toivottavasti asiassa voitaisiin ottaa vähintäänkin aikalisä. Helsingissä on rakennettavaa maa-alaa riittävästi ilman Malmiakin. Hienoa olisi, jos kentän säilyttämisestä ilmailukäytössä voitaisiin kysyä helsinkiläisiltä itseltään neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä.

Puhuin kaupunginvaltuustossa

 

Ohessa otteita pitämästäni ryhmäpuheesta 24.4.2019 Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kyseessä oli lähetekeskustelu vuoden 2020 talousarviota varten. Video kokouksesta löytyy tästä linkistä, oma puheenvuoroni kohdasta 2:10:30.

Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki panostaa ennen muuta turvallisuuteen, perheisiin ja pienyrittäjiin. Näistä lähtökohdista rakentuu toimiva kaupunki, joten niiden pohjalta on rakennettava myös ensi vuoden budjetti.

Turvallisuus on perusoikeus. Tiettyjen kaupunginosien kohdalla tapahtunut turvattomuuden lisääntyminen – tai vähintäänkin tunne turvattomuuden lisääntymisestä – on tosiasia. Jokaisella tulee olla mahdollisuus liikkua Helsingissä turvallisesti vuorokaudenajasta ja kaupunginosasta riippumatta.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on koko Suomelle mutta erityisesti Helsingille kauniisti sanottuna suuri haaste, johon tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä.

Tavoitteena on oltava mahdollisimman pikainen integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan: suomalaisen lainsäädännön, kulttuurin ja tapojen omaksuminen sekä suomen kielen opiskeleminen. Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki ei tarjoa laittomasti maassa oleville ylimääräisiä palveluja ja että se osaltaan pyrkii päättäväisesti vähentämään laittomasti maassa olevien määrää.

Kodista kaikki lähtee. Helsingin on oltava perhemyönteinen kaupunki. Siksi perheiden tarvitsemia peruspalveluja tulee kehittää niin, että päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset – kuin myös kirjastot ja liikuntapaikat – löytyvät läheltä. Kotona lastaan hoitavien äitien ja isien arkea on tuettava enemmän. Esimerkiksi Helsinki-lisä yli 2-vuotiaiden lasten vanhemmille voidaan palauttaa.

Edelleen Sininen valtuustoryhmä korostaa vuodelle 2020 toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen, koulukiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Helsingin on oltava aktiivisesti mukana esimerkiksi harrastustakuussa, jossa jokaiselle lapselle, jokaiselle nuorelle pyritään saamaan vähintään yksi hyvä harrastus.

Perheistä huolehtiva kaupunki pitää luonnollisesti hyvää huolta myös ikääntyneistä, ja siksi kotihoitoon ja vanhuspalveluihin on suunnattava riittävästi resursseja. Hyvään hoitoon vaaditaan lisää tekeviä käsiä. Lisäksi kaupungin tulee tukea niitä ihmisiä, jotka hoitavat läheistään kotona. Omaishoitajien taloudellinen toimeentulo, jaksaminen ja palveluihin pääsy on turvattava.