Aihearkisto: maahanmuuttopolitiikka

Liirumlaarumia karkottamisista

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen on vastannut kirjalliseen kysymykseeni, jossa tiedustelin, miten hallitus aikoo edistää vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maastakarkottamisia niihin maihin, joihin karkottaminen on tällä hetkellä erityisen hankalaa. Ongelmia on ollut etenkin Vietnamin, Somalian ja Irakin kanssa.

Räsänen toisti jo aiemmin kuullun liirumlaaruminsa siitä, että ”hallitus toimii maastakarkottamisten toteuttamisen edistämiseksi monitahoisesti ja -tasoisesti” ja on aktiivinen sekä EU-tasolla että kansallisesti.

Räsänen kertoo tavanneensa Somalian ulkoministerin, joka korosti maan turvallisuustilanteen parantamisen tärkeyttä. Räsänen on toiveikas, että Somaliaan palauttamisiin liittyvät esteet vähitellen poistuvat. Vietnaminkin kanssa on käyty lähinnä kehitysyhteistyöhön liittyviä neuvotteluja, joissa on nostettu esiin maahantuloasioita.

Tiedustelin kysymyksessäni myös, onko hallitus tietoinen siitä, että käyttäytymällä lentokentällä aggressiivisesti karkotettava voi pysäyttää karkotuksen. Räsänen toteaa, että poliisilla on karkotustilanteessa oikeus käyttää laissa määriteltyjä voimakeinoja, jotta karkotettava ei ole vaaraksi. Lentokoneessa ylintä käskyvaltaa käyttää kuitenkin kapteeni, joka voi harkintansa perusteella estää aggressiivisen henkilön pääsyn koneeseen.

Ministerin vastauksen kokonaisuudessaan voit lukea täältä.

Ulkomaalaisrikollisten karkottaminen

KIRJALLINEN KYSYMYS

Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maastakarkottamisen edistäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Ulkomaalainen, joka on syyllistynyt vakaviin tai toistuviin rikoksiin, voidaan ulkomaalaislain 149 §:n mukaan karkottaa maasta. Ulkomaalainen voidaan karkottaa myös, jos hän on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai jos hänen voidaan muusta perustellusta syystä epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

Tilanteissa, joissa ulkomaalaisen poistaminen Suomesta ei ole mahdollista, karkotukseen tuomitulle myönnetään ulkomaalaislain 51 §:n perusteella tilapäinen oleskelulupa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän saa jatkaa vapaalla jalalla rikollista toimintaansa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomessa on kymmeniä karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia, joita heidän kotimaansa ei suostu ottamaan vastaan. Tiettävästi etenkin Vietnamin, Somalian ja Irakin kansalaisten karkottamisessa kotimaahansa on ollut suuria vaikeuksia. Vastaanottava valtio on saattanut esimerkiksi kieltäytyä myöntämästä karkotettavalle tarvittavia matkustusasiakirjoja.

Toisinaan karkotettuja on kuljetettu poliisisaattueessa jopa kotimaahan asti, mutta karkotettua ei rajalla ole otettu vastaan. Näin tapahtui myös sen karkotuspäätöksen saaneen vietnamilaismiehen tapauksessa, joka kuluvan vuoden syyskuussa ampui kahta ihmistä helsinkiläisessä yökerhossa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen on vastauksessaan edustaja Hakkaraisen kirjalliseen kysymykseen 782/2012 kertonut yleisistä toimintalinjoista, joilla hallitus pyrkii edistämään maastakarkottamisen toteuttamisia. Ministeri kertoo, että toisaalta hallitus on aktiivinen kansainvälisesti EU-tasolla ja toisaalta hallitus edistää maastapoistamisten toteuttamista kansallisin toimin. Ministerin mukaan hallituksen mielestä on tarkoituksenmukaisinta pyrkiä Euroopan unionin ja kolmannen valtion välisen sopimuksen solmimiseen ja sitä kautta kattavan ja tehokkaan EU:n takaisinottosopimusverkoston rakentamiseen. Vastauksessa ei kuitenkaan kerrota yksityiskohtaisemmin, miten edellä mainittujen, paljon ongelmia aiheuttavien maiden kanssa toimitaan.

Suomi maksaa kaikille edellä mainituille maille kehitysapua miljoonia euroja vuosittain. Tämän seikan luulisi sopivan vipuvarreksi, kun kyseisten maiden kanssa neuvotellaan karkotettujen takaisinotosta.

Suomesta karkotetun henkilön poistaminen maasta voi keskeytyä myös karkotettavan hangoittelun vuoksi. Maahanmuuttoviranomaisten tekemien karkotuspäätösten toimeenpanosta vastaavan Helsingin poliisin mukaan vuosittain sattuu muutamia tapauksia, joissa karkotettava alkaa lentokentällä käyttäytyä hyvin aggressiivisesti, sillä joidenkin karkotettavien tiedossa on, että lentokoneen kapteeni ei välttämättä suostu ottamaan riehujaa matkustajaksi. Näin ollen karkotettua ei saada pois maasta, vaan karkotusta joudutaan yrittämään uudelleen, mikä tietää valtiolle lisäkustannuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää maastakarkottamisten toteuttamista Vietnamiin, Somaliaan ja Irakiin, joihin karkottaminen on tällä hetkellä erityisen hankalaa, onko hallitus tietoinen siitä, että karkotusmatkat keskeytyvät toisinaan karkotettavan tarkoitushakuisesti aggressiivisen käytöksen vuoksi ja miten hallitus aikoo puuttua tähän ongelmaan?

Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Liian löperöä kriminaalipolitiikkaa

Eduskunnassa keskusteltiin eilen kansanedustaja Jussi Halla-ahon lakialoitteesta, jossa ehdotetaan muun muassa, että ulkomaalaislain karkottamisen perusteita koskeva muotoilu “voidaan karkottaa” muutetaan muotoon “karkotetaan” ja että rikosten perusteella karkotettava pidetään talteen otettuna niin kauan, kunnes jokin maa suostuu tämän vastaanottamaan.

Nykyisen lainsäädännön perusteella toistuviin, vakaviin rikoksiin syyllistynyt oleskeluluvalla Suomessa oleva henkilö voidaan karkottaa, mutta harkintavaltaa asiassa jää viranomaisille. Lisäksi nykylain mukaan karkotetulle, jota ei saada poistetuksi maasta, myönnetään oleskelulupa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän saa jatkaa vapaalla jalalla rikollista toimintaansa.

Sysäys lakialoitteelle oli syyskuinen ampumavälikohtaus helsinkiläisessä yökerhossa, jossa karkotuspäätöksen saanut vietnamilaismies ampui kahta henkilöä. Mies oli jo parin vuosikymmenen ajan sabotoinut suomalaista yhteiskuntaa huume- ja väkivaltarikoksin, mutta häntä ei saatu karkotettua nähtävästi siitä syystä, että hänen kotimaansa ei suostunut ottamaan häntä vastaan.

Kerroin omassa puheenvuorossani kannattavani edustaja Halla-ahon aloitetta, sillä suomalaisessa oikeuspolitiikassa on jo pitkään noudatettu liian liberaalia linjaa. Perussuomalaisten mielestä rikoslainsäädäntöä on kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Liberaali linja joutaa historian roskatynnyriin. Rangaistusten on oltava riittävän ankaria, jotta niillä on rikoksia ennalta ehkäisevä vaikutus.

Huomautin lisäksi, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomessa on kymmeniä karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia, joita heidän kotimaansa ei suostu ottamaan vastaan. Tämä osoittaa, että lakialoite ei perustu vain yhteen yksittäistapaukseen vaan ongelma on todellinen.

Vilkkaaseen keskusteluun osallistuivat monet Perussuomalaisten kansanedustajat. Jussi Halla-aho painotti pariinkin otteeseen, että taparikolliseksi ei kukaan päädy vahingossa ja että ”jos ihminen päättää tällaiselle uralle ryhtyä Suomessa, niin hän tavallaan itse jo tekee valinnan, mitä tulee hänen Suomessa oleskeluunsa”.

Olli Immonen tiivisti monien ajatukset sanomalla, että Suomen valtion tehtävänä ei ole suinkaan toimia ulkomaalaisten kriminaalien turvasatamana.

Itseni lisäksi ainakin Juho Eerola ja Jussi Halla-aho katsoivat, että kehitysapua pitäisi kylmästi käyttää vipuvartena, kun kehitysmaiden kanssa pyritään solmimaan rikollisten takaisinottoa koskevia sopimuksia.

Hyvä ajatus tuli myös kokoomusedustaja Markku Mäntymaalta, joka ehdotti, että viisumeita ei myönnettäisi sellaisista maista tuleville ihmisille, joiden kotimaa ei suostu ottamaan vastaan karkotettuja kansalaisiaan

Keskusteluun osallistui omalla tavallaan myös entinen sisäministeri, sosialidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki. Hän nimitti aloitetta “Suomen Sisun eduskuntaryhmän” aloitteeksi, syytti sitä monikulttuurisuuden ja monirikollisuuden rinnastamisesta ja toivoi ratkaisuksi jotain muuta kuin pamppu- ja koppalakkilinjaa.

Pääsin vastaamaan hänelle näin: ”Edustaja Rajamäki sanoi puheenvuorossaan, että ei pidä leimata. Hän kuitenkin puheensa aluksi ja lopuksi leimasi edustaja Halla-ahon lakialoitteen Suomen Sisun eduskuntaryhmän lakialoitteeksi. Olen yksi aloitteen allekirjoittajista. En kuulu Suomen Sisuun. Pidän edustaja Rajamäen heittoa tyylittömänä, vaikka toki ymmärrän, että hän tuttuun tapaansa tietoisella provosoinnilla halusi kompensoida perehtymättömyyttään itse aiheeseen eli edustaja Halla-ahon lakialoitteeseen.”

Viimeisen sanan keskustelussa sai Olli Immonen, joka totesi näin: ”Näyttää siltä, että edustaja Rajamäki ei ole lukenut tätä edustaja Halla-ahon lakialoitetta kovinkaan perusteellisesti. Lakialoitteessa nimittäin ei ole mitään mainintaa siitä, että monikulttuurinen yhteiskunta olisi moniongelmainen yhteiskunta, vaikka se sitäkin on, kyllä vain.”

Keskustelu ei jäänyt medialtakaan huomaamatta. Asiasta uutisoivat ainakin Yle ja STT, jonka tekemä uutinen löytyy muun muassa Iltalehdestä. Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan myös Youtubesta.

Marianne Lydén höperehtii

Hufvudstadsbladetin poliittinen toimittaja Marianne Lydén on antanut oman panoksensa vihapuhekeskusteluun. Hän on julkaissut kirjan suomalaisesta rasismista ja on eilen sen julkistamistilaisuudessa Uuden Suomen uutisen mukaan nimitellyt minua rasistiksi. Sitä en ole, joten Lydén pyytäköön anteeksi.

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen on antanut omilla puheillaan mallia toimittaja Lydénin kaltaisille höperehtijöille. Netti tulvii vastaavaa löpinää. Tämä on tietysti ymmärrettävissä osaksi negatiivista vaalikampanjointia, joka halutaan kohdistaa presidenttiehdokas Timo Soinia vastaan – olenhan Soinin vaalipäällikkö.

Lipponen ja Lydén eivät tietenkään löysiä heittojaan anteeksi pyytele. Mahdollisesti he kokevat olevansa ns. suvaitsevaistoa ja siten tavallisen rahvaan yläpuolella. Lipposen ja Lydénin tie on kuitenkin vaarallinen kansanvallan ja sananvapauden kannalta, kun Suomen kansan vaaleissa valitsemia kansanedustajia – muitakin kuin vaatimatonta persoonaani – pyritään leimaamaan katteettomilla heitoilla. Ja siten härskisti pelottelemaan äänestäjiä. (Mahdollisesti kielteinen kantani pakkoruotsiin on L & L:n aggression taustalla, mutta siitäkin kysymyksestä voitaisiin asiallisesti keskustella.)

Mutta näinhän parjaajat aina toimivat, kun ei ole kestäviä argumentteja, kun ollaan heikoilla jäillä eikä ole sisäistetty sivistynyttä keskustelukulttuuria. Väitteen pitää olla tarpeeksi härski, niin kyllä se aina johonkin uppoaa – tuttu taktiikka erilaisista vähemmän demokraattisista valtiollisista järjestelmistä.

Kansalaisilla on kuitenkin tulevana sunnuntaina kaikki valta vaaliuurnilla päättää minkälaisen tasavallan presidentin he haluavat. Vihapuheista ei kannata pelästyä, vaan valita ehdokas, joka aidosti ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Sehän se presidentin tehtävä valtiomme päämiehenä on.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti

Suomalaiselle parempi – Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2012 on julkaistu. Se löytyy kokonaisuudessaan puolueen kotisivuilta. Olin mukana työstämässä sitä ryhmämme työvaliokunnan jäsenenä. Ohessa tiedote, josta selviävät vaihtoehtomme päälinjaukset.

Suomalaiselle parempi – Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2012

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Budjettimme ei lisää velanottoa valtion esitykseen verrattuna.

Perussuomalaiset haluavat edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Esitämme investoimiseen kannustavan t&k-verotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamisesta. Toimenpiteet kannustaisivat isänmaallisia yrityksiä sijoittamaan Suomeen. Ajamme pienyrittäjien asemaa vastustamalla hallituksen esityksiä kotitalousvähennyksen leikkaamiseksi ja työvaltaisten alojen alv-helpotuksen poistamiseksi. Haluamme turvata painetun median aseman emmekä hyväksy tilauslehtien alv-korotusta.

Verotusta on mielestämme kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaaliveroa. Lisäisimme myös uuden 5. portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten (ns. Wahlroos-vero). Varallisuusvero tulisi palauttaa ja suursäätiöiden pääomatuloja tulisi verottaa maltillisesti. Tasaverokehitys on pysäytettävä laskemalla energia- ja polttonesteverotusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on kestämätöntä. Kuntien rahoitus on turvattava, koska leikkauksista kärsivät kovimmin vähäosaiset. Lasten ja nuorten mielenterveyteen tarvitaan lisäpanostusta ja köyhien lapsiperheiden ahdinkoon on puututtava. Omaishoidon tukea ja yleistä asumistukea olisi korotettava. Sotaveteraanien kuntoutukseen on panostettava nyt tai ei koskaan.

Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Samalla on panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallituksen vastuuttomat leikkauslistat johtavat pidemmällä tähtäimellä tappioihin. Myös yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäsijoituksia, jotta jatkuva lähikoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen voidaan pysäyttää.

Maa- ja metsätalouden saralla on turvattava kotimaisen tuotannon edellytykset. Nykyinen tukipolitiikka on johtanut etenkin pienet ja keskisuuret tilat ahdinkoon. Metsäteollisuuteen tarvitaan lisäpanostuksia.

Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Samoin on lopetettava poliisien resurssien karsiminen, jotta yhteiskunnan turvallisuutta voidaan ylläpitää. Harmaan talouden vastainen toiminta edellyttää lisäresursseja, jotka maksavat itsensä ajan kuluessa takaisin.

Maanteiden ja rautateiden rapautuminen on pysäytettävä. Nykytilanne on käynyt monilta osin kestämättömäksi. Riittämättömät investoinnit infrastruktuuriin tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi.

Verotuksen muutosten ohella esitämme lisätuloja saatavan mm. Kela-maksun palauttamisesta yksityiselle sektorille sekä kehitysavun ja puoluetukien leikkaamisesta.

Budjettiehdotus puhutti kesäkokouksessa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Turussa 30.-31.8.2011. Keskustelimme mm. valtion ensi vuoden budjetista ja hyväksyimme oheisen kannanoton.

Olin osallistunut jo ennen kokousta tehdyn pohjatekstin muokkaukseen ryhmän työvaliokunnan jäsenenä, mutta itse kokouksessa käytiin rakentava muutosehdotuskeskustelu ennen kannarimme yksimielistä hyväksymistä. Keskustelu kesti kolme tuntia ja puheenvuoroja käytettiin satakunta.

Tältä pohjalta on ryhmämme hyvä lähteä rakentamaan yksityiskohtaisempaa varjobudjettia varsinkin kun saamme syyskuun alusta alkaen oivallista vahvistusta ryhmäkanslian henkilökuntaan: oikeudellisen asiantuntijan Erkki Havansin ja taloudellisen asiantuntijan Oskari Juurikkalan. Mutta tässä siis kannanotto kokonaisuudessaan:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kannanotto valtiovarainministeriön ehdotukseen valtion talousarvioesitykseksi vuodelle 2012 

Hallituksen tuleva työttömyyden, vastuuttomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden budjetti on aiheuttanut oikeutettua kuohuntaa paitsi oppositiossa myös hallituspuolueiden omissa riveissä. Vaikka Perussuomalaiset jakaa hallituksen tavoitteen velkaantumiskehityksen taittamisesta, olisimme toivoneet budjettiehdotukselta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa, aidosti työllisyyttä ja talouskasvua edistävää ja koko Suomen elinvoimaisuutta tukevaa otetta.

Suunniteltu kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 631 miljoonalla eurolla on vastuun pakoilua pahimmillaan. Osoittaa hallitukselta todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi korottamaan veroja ja maksuja myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea. Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko-osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityiseltä sektorilta.

Valtionosuuksien leikkauksien toteuttamisaikataulu on aiheuttanut erimielisyyttä jopa hallituksen sisällä. Asiat ovat totisesti päälaellaan, kun sosialidemokraattiministeri ajaa palveluita kertarysäyksellä alas kokoomusministerin yrittäessä puolustaa kuntia esittämällä maltillisempaa leikkaustahtia. Suunnitelluilla leikkauksilla on kerralla toteutuessaan siinä määrin raskaat seuraukset, ettei Perussuomalaiset voi kuin ihmetellä, kuinka työn, vastuun ja oikeudenmukaisuuden puolesta liputtava hallitus voi sellaista edes harkita.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu työttömyyden hoitoon ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Nyt kuitenkin ollaan leikkaamassa nuorten työllisyyttä ja osallisuutta edistäviä määrärahoja esimerkiksi työpajoilta ja etsivältä nuorisotyöltä. Karsinnan kohteena tulisi olla tukijärjestelmään liittyvä monimutkainen resursseja syövä byrokratia, joka pelottaa monet hädänalaiset pois heille tarpeellisten tukien piiristä. Lisäksi suuresti mainostettu ja sinänsä kiitettävä sadan euron korotus perusturvaan jää monen kohdalla todellisuudessa vaivaiseen 25 euroon toimeentulotukiansan takia. Perussuomalaisten mielestä myöskään lapsilisät eivät saa vähentää toimeentulotukea.

Perussuomalaiset toivoo, että kauan odotetun vanhuspalvelulain käyttöönottoon riittää tahtoa ja resursseja. Ikäihmisten hoito on ollut retuperällä jo kauan ja asia on saatava kuntoon tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Arvokasta työtä tekevien omaishoitajiemme toimeentulo ja jaksaminen on pystyttävä turvaamaan nykyistä paremmin. Perussuomalaiset vaatii vaaliohjelmansa mukaisesti omaishoidon tuen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea olisi yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia läheisistään.

Eläkevääryyksien korjaaminen on hallitusohjelmassa siirretty perustettavan työryhmän selvitettäväksi. Tällä tavalla nykyhallitus pelaa aikaa, eikä halua korjata tiedossa olevia eläkeindeksiongelmia. Useat puolueet lupasivat vaalien alla korjata nämä asiat, mutta nyt ne taas kerran pyritään unohtamaan. Lisäksi kaikkien sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa pitää päästä säännöllisesti kuntoutukseen. Perussuomalaiset tulee tekemään eduskunnassa näihinkin asioihin tarvittavat korjausehdotukset.

Polttoaineisiin suunniteltu veronkorotus tarkoittaa entistä kalliimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asukkaille, koska maaseudulla ei juuri ole julkista liikennettä. Jälleen kerran suhteellisesti eniten kuritetaan pienituloisia haja-asutusalueiden asukkaita. Dieselveron korotus ja yleisen polttoaineveron nosto tarkoittavat myös suomalaisille kuljetusliikkeille toistakymmentä senttiä kalliimpaa dieselin litrahintaa. Tällä linjauksella ei pelasteta yhtään suomalaista kuljetusalan työpaikkaa, vaan päinvastoin edistetään ulkomaisten kuljetusyritysten käyttöä ja harmaata taloutta.

Energiaverojen korotukset on peruttava. Esitetty korotustaso tietäisi monille pienituloisille vaikeita aikoja, kun Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään. Myös energiaa tarvitseva teollisuutemme ei energiaverotuksen korotusten ansiosta kilpailukykyään paranna.

Maantie- ja rautatiehankkeiden rahoitus laahaa edelleen pahasti todellisen tarpeen perässä. Koko maan liikenneverkkoa on kehitettävä tasapuolisesti. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa teiden kunnon halutaan ilmeisesti edelleen huononevan ja huonojen teiden osuus koko tieverkostosta kasvaakin hallituksen tavoitteen mukaan ensi vuonna 400 kilometrillä.

Suunnitellut tukileikkaukset maatalouden harjoittajille sekä energiaverojen palautusten vähentäminen ja metsänhoitoon varattujen tukien leikkaukset vievät edellytyksiä pitää maaseutumme elävänä. Suunniteltujen tukileikkausten toteuttaminen ennen EU:n kanssa asiasta käytävien neuvotteluiden päättymistä on käsittämätön linjaus, jonka on syytä muuttua budjettiriihessä. Elintarvikeomavaraisuutemme on turvattava kaikissa olosuhteissa.

Poliisien määrärahojen pitäminen nyt esitetyllä tasolla tulee sisäasianministeriön mukaan vähentämään poliisien määrää ensi vuonna. Kun samaan aikaan esimerkiksi harmaan talouden torjuntaa halutaan tehostaa, on yhtälö mahdoton toteuttaa. Rikosten ennaltaehkäisy kärsii varmasti, mutta myös hälytysajat tulevat venymään entisestään, mikä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta.

Valtiovarainministeriö esittää leikkauksia myös puolustusmäärärahoihin. Etenkin kalustohankinnoista halutaan karsia. Haluamme ylläpitää itsenäistä ja uskottavaa puolustusta, joten määrärahoja ei voi leikata. Myös panostuksia tarvitaan. Perussuomalaisten mielestä puolustusvoimien määrärahat olisi pidettävä vähintään ennallaan. Säilyttämällä jalkaväkimiinat saadaan aikaan huomattavia säästöjä eikä puolustuskykymme laske.

Perussuomalaiset on jo mm. eduskuntavaaliohjelmassaan esittänyt lukuisia vaihtoehtoisia keinoja valtion talouden tasapainottamiseksi sekä tapoja kohdentaa verotusta ja määrärahoja nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Harmaan talouden järeillä torjuntatoimilla saadaan 2-3 miljardia euroa vuodessa lisää verotuloja, mikäli hallitus on valmis riittäviin panostuksiin. Luonnollisesti ensin (vuonna 2012) torjuntatoimiin vaaditaan lisämäärärahoja, mutta jo vuosina 2013 ja 2014 voidaan em. verotulojen kasvulukuihin päästä. Harmaan talouden, rahanpesun ja muun talousrikollisuuden torjumisella saavutetaan myös merkittävää työllisyyden kohentumista.

Varallisuusveron ja työnantajien Kela-maksun palauttaminen tuottaisi valtiolle arviolta 900 miljoonaa euroa. Varallisuusveron palauttaminen olisi ennen kaikkea sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävä teko. Verotuksen oikeudenmukaisuutta voitaisiin lisätä myös kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotusta kiristämällä. Kaikkein suurimpien eläkkeiden osalta voitaisiin säätää laki eläkekatosta myös Suomeen.

Perussuomalaisten mielestä puoluetukea voidaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata 15 prosenttia. 

Nykyistä kehitysapumäärärahojen tasoa voidaan perussuomalaisten mielestä leikata yleisen säästölinjan mukaisesti. Myös maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vähennysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella. 

EU-jäsenmaksujemme osalta säästöä voidaan tavoitella ainakin siten, että aktiivisesti pyritään Iso-Britannian jäsenmaksuhelpotuksen poistoon. Tavoite on perusteltu siinä valossa, että Suomen Kreikka-vakuuksiin Euroopassa kohdistettu kritiikki pohjautuu ajatukseen siitä, ettei yksittäistä jäsenmaata tule perusteettomasti suosia. 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee hallituksen budjettiesityksen valmistuttua esittämään oman vaihtoehtoisen budjettinsa ja jättämään siihen liittyvät talousarvioaloitteet eduskunnan käsiteltäviksi.