Aihearkisto: oikeuspolitiikka

Välikysymys poliisipalveluista

Päätimme Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla, että jätämme eduskunnassa välikysymyksen poliisipalveluista ja sisäisestä turvallisuudesta.

Puheenjohtaja Timo Soini puhuu Tikkuraitilla Vantaalla Perussuomalaisten kesäkokouksen yhteydessä järjestetyssä toritilaisuudessa.
Timo Soini puhui Tikkuraitilla Vantaalla Perussuomalaisten kesäkokouksen yhteydessä järjestetyssä toritilaisuudessa 26.8.2014.

Poliisin resurssien riittävyydestä ja poliisipalveluiden saatavuuden heikentymisestä on syytä olla huolissaan. Poliisi ei näy katukuvassa entiseen tapaan, eikä nopeaan avunsaantiin hätätilanteessa voi enää kaikin paikoin luottaa. Tämä herättää kansalaisissa turvattomuutta.

Myös rikosten tutkinnassa resurssit ovat liian vähäiset. Harmaa talous rehottaa, ja kansainvälistä rikollisuuttakin esiintyy.

Välikysymys on tarkoitus jättää eduskunnan syysistuntokauden alettua.

Lakimuutos helpottaisi poliisin ruuhkia

Sisäministeri Päivi Räsänen on vastannut kirjalliseen kysymykseeni, joka koski poliisien lupapalvelupisteiden ruuhkautumista. Tiedustelin, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poliisin lupapalveluihin saisi varattua ajan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kohtuullisena pitämän 2–3 viikon kuluessa.

Räsänen myöntää vastauksessaan, että poliisin lupapalvelupisteet ovat ruuhkautuneet voimakkaasti viime vuosina erityisesti kevät- ja kesäaikaan. Tällä hetkellä ajanvarauksen jono Etelä-Suomen pääpoliisiasemilla ja useilla poliisiasemilla on noin neljä viikkoa. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella seuraavat vapaat ajat passiasioissa ovat viiden viikon päästä.

Tilannetta on Räsäsen mukaan yritetty helpottaa mm. tiedottamalla ruuhkista ja palkkaamalla kausityövoimaa.
Toiminnan sujuvoittamiseksi on myös rajoitettu aukioloaikoja – mikä kuulostaa nurinkuriselta – sekä pyydetty ihmisiä arvioimaan asiointitarvettaan juuri ruuhkaisimpaan aikaan. Lisäksi valmiit passit ja ajokortit toimitetaan nykyään asiakkaille muilla keinoin kuin noutamalla poliisilaitokselta.

Räsänen arvioi, että ruuhkat helpottuvat merkittävästi, mikäli eduskunta hyväksyy syksyllä passilain muutosta koskevan esityksen. Se mahdollistaisi passin hakemisen tietyissä tapauksissa sähköisesti ilman henkilökohtaista asiointia poliisilaitoksella. Mikäli laki hyväksytään, uuden käytännön on tarkoitus tulla voimaan loppusyksystä 2014.

Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa

Kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi on allekirjoittanut yli 60 000 kansalaista. Aloitteessa vaaditaan, että minkään kouluasteen tutkinnossa ei tule vaatia toisen kotimaisen kielen osaamista. Vaalikonevastausten perusteella ajatusta kannattaa eduskunnan enemmistö, itseni mukaan lukien. Myös enemmistö Suomen kansasta on useissa mielipidemittauksissa osoittanut tukensa kielivapaudelle.

On syytä muistaa, että pakkoruotsi ei ole ikimuistoinen. Ruotsin määrääminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi vuonna 1968 sovitussa peruskoulu-uudistuksessa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, voiko sanoa perinteinen lehmänkauppa, vailla pedagogista harkintaa.

On myös syytä painottaa – tämä etenkin edustaja Mäkelälle tiedoksi – että pakkoruotsin poistaminen ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Ei pidä hämärtää tosiasioita, edustaja Mäkelä. Ruotsin opetuksesta säädetään perusopetuslaissa, ei perustuslaissa. Perustuslaki takaa ruotsinkielisille oikeuden asioida viranomaisten kanssa omalla kielellään, mutta se ei edellytä jokaisen suomenkielisen ruotsin opiskelua. Pakkoruotsista ei säädetä perustuslaissa, eikä pakkoruotsilla turvata palveluita. Yli neljä vuosikymmentä pakkoruotsikokeilua on siitä todisteena.

Kilpailukykyämme ajatellen Suomessa osataan liian vähän suuria maailmankieliä kuten ranskaa, espanjaa, saksaa, venäjää tai vaikkapa kiinaa. Tämä johtuu siitä, että pakkoruotsin vuoksi hallitsevaksi kieliyhdistelmäksi on muodostunut englanti ja ruotsi. Mikäli Suomessa haluaa opiskella kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä eikä toinen niistä satu olemaan ruotsi, joutuu opiskelemaan kolmea kieltä. Käytännössä pakkoruotsi siis estää monia opiskelemasta jotain toista kenties tarpeellisemmaksi koettua kieltä. Monipuolisten kieliopintojen merkitystä ja pakkoruotsista luopumista on korostanut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Sen näkemyksen mukaan vapaa kielivalinta ei heikentäisi ruotsin kielen osaamista, sillä se lisäisi EK:n arvion mukaan ruotsin opiskelua pitkänä A-kielenä. Näin saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista.

Tarvitsemme järkevää, emme tunteisiin perustuvaa kielipolitiikkaa. On kiihkottomasti arvioitava, minkälaista kielitaitoa suomalaiset todella tarvitsevat. Nykyinen rajoittava malli ei huomioi yhteiskunnan ja talouselämän tarpeita. Suomi kärsii riittämättömästä kielitaidosta. Asiaan on puututtava lisäämällä kielivalinnaisuutta pakkoruotsista luopumalla.

Lopuksi haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen laatijoita heidän kielivapauden puolesta tekemästään työstä. Toivon, että tämä kansalaisaloite jatkokäsitellään asiallisesti ja että äänestyksen koittaessa jokainen edustaja saa äänestää omantuntonsa mukaan.

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 15.5.2014. MTV:n seitsemän uutisissa oli kooste, jossa debattipuheenvuorostani pätkä.

Tiedustelulaki tarpeellinen

Tiedustelua tehdään Suomen valtion ja sen kansalaisten eduksi. Toisin kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen on tänään julkisuudessa lausunut, tiedustelun parlamentaarista valvontaa ei ole Suomessa tarvetta tehostaa.

Ainakin puolustusvaliokunnan johto on asiallisesti informoitu sotilastiedustelumme tilanteesta. Esimerkiksi huomenna valiokunnan delegaatio tutustuu Jyväskylässä entisen viestikoelaitoksen eli nykyisen Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toimintaan.

Suomen sotilastiedustelu tuottaa tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi ja tarvittaessa ennakkovaroituksen mahdollistamiseksi niin poliittisella kuin sotilaallisella tasolla. Tämä työ on luonteeltaan kansainvälistä ja luottamuksellista.

Tiedustelua säätelevä laki on tarpeellinen, sellainen on naapurimaissa ja sellainen voidaan toteuttaa myös Suomessa kansalaisten yksityisyyden suoja asianmukaisesti huomioiden. Myös yritysten luottamus Suomeen on viisaalla lainsäädännöllä mahdollista säilyttää.

J.K. Asiaa käsiteltiin Ylen Uutisissa. Juttu alkaa ajassa 11.05 ja kommenttini ajassa 12.40. Myös MTV teki nettiuutisen.

Ulkomaalaisten kiinteistökaupoista

Eduskunnassa keskusteltiin eilen lakialoitteesta, jossa ehdotetaan rajoitettavaksi ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöiden kiinteistönhankintaa ja -vuokrausta Suomessa. Kansanedustaja Suna Kymäläisen (sdp) aloitteen on allekirjoittanut yhteensä 90 kansanedustajaa itseni mukaan lukien.

Aloite on mielestäni perusteltu. Ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti viime vuosina. Vapaa-ajan asuntojen lisäksi kauppakohteena ovat olleet suuret maa-alueet ja isot kiinteistöt kuten käytöstä poistetut julkiset rakennukset.

Etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomessa varsinkin loma-asuntojen hinnat ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun. Toisaalta monet ostohetkellä suunnitellut rakennus- ja kunnostushankkeet ovat jääneet toteutumatta.

Osa ulkomaalaisille myydyistä kiinteistöistä tai maa-alueista on sijainnut sotilaskohteiden, kuten lentokenttien, tutka-asemien ja linkkimastojen, läheisyydessä. Tämä on antanut monelle kansalaiselle aihetta miettiä, minkälaisin aikein ostaja on näissä tapauksissa ollut liikkeellä ja ovatko kaupat ehkä jopa turvallisuuspoliittisesti arveluttavia.

Tilannetta on seurattava, ja uskon, että Suomen viranomaiset ovat kutakuinkin ajan tasalla. Maanpuolustus ja huoltovarmuus ovat asioita, joita ei pidä kevyesti ohittaa.

Ulkomaalaisten kiinteistökauppoihin liittyy myös vastavuoroisuusongelma. Perussuomalaisten mielestä on periaatteellisesti ongelmallista, jos suomalaisten maanosto-oikeutta on rajoitettu maassa, jonka kansalaiset voivat ostaa Suomesta maata. Tällaisessa tapauksessa on vain oikein ja kohtuullista, että maan ostamisoikeutta Suomesta rajoitetaan vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti.

Naapurimme Venäjä on kieltänyt maa- ja kiinteistökaupat ulkomaalaisilta tietyiltä raja-alueiltaan, ja tämä estää suomalaisia ostamasta kiinteistöjä esimerkiksi rajantakaisesta Karjalasta.

Aloite ei ole vahingollinen Suomelle, päinvastoin, eikä se ole vahingollinen venäläisille. Kyse ei ole venäläisvastaisuudesta, vaan kyse on vastavuoroisuusperiaatteesta. Sen kyllä kaikki asiaa asiallisesti tarkastelevat ymmärtävät.

Jos ja kun tämä aloite ei johda mihinkään, on joka tapauksessa syytä ylläpitää jatkossakin vastavuoroisuuskeskustelua Venäjän kanssa.

Eilisestä eduskuntakeskustelusta kirjoittivat mm. STT, Verkkouutiset ja Uutisvuoksi.

Kyberin kaalimaa?

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla keskusteltiin eilen ulkoministeriön vakoilutapauksesta ja Suomen kyberturvallisuudesta. Pääsin esittämään ministeri Haglundille kysymyksen.

Jussi Niinistö/ps: Suomi on pitänyt itseään kyberin mallimaana, mutta onko itse asiassa niin, että olemme kyberin kaalimaa?

Ulkoministeriön vakoilutapaus osoittaa, että meidän täytyy paremmin pystyä puolustautumaan verkossa tapahtuvaa, Suomea vahingoittavaa urkintaa vastaan. Tällä hetkellä meillä ei todellakaan ole olemassa selkeitä sääntöjä siitä, miten toimia sotilaallista verkkovakoilua vastaan.

Puolustusvoimain komentajan mielestä Suomeen tarvitaan sotilastiedustelulaki. Sen myötä tiedustelu voidaan myös säätää parlamentaarisen valvonnan piiriin, mikä lisäisi avoimuutta. Ruotsissa tilanne on selkeämpi: ruotsalaisilla on käytössä niin sanottu FRA-laki, joka antaa mahdollisuuden rajat ylittävän tietoliikenteen valvontaan. Kysyn: tunteeko ministeri mainittua Ruotsin lakia, ja olisiko siitä Suomelle opiksi otettavaa?

Puolustusministeri Carl Haglund: Tämä on tosiaan kokonaisuus, jota jo on jossain määrin analysoitu, kun olemme moniin verrokkimaihin verranneet Suomen nykyistä lainsäädäntöä. Kuten edustaja Niinistö totesi, Puolustusvoimain komentaja on jo tullut siihen johtopäätökseen, että tämäntyyppistä lainsäädäntöä tarvittaisiin. Tässä ei kuitenkaan ehkä nyt tässä vaiheessa kannata mennä asioiden edelle.

Tosiaan tänään päätettiin, että aloitetaan nyt ripeästi tämä lainsäädännön kehittämishanke, ja sen osana varmasti päädytään jonkinnäköiseen ratkaisuun, mutta se, minkä näköinen ratkaisu on ja onko se Ruotsin-tyyppinen ratkaisu vai joku muu ratkaisu, koska maailmalta löytyy myös muita hyviä ratkaisuja, jää nähtäväksi. Tämä pitää tehdä huolella, niin kuin tässä aikaisemmin totesin. Tässä on suomalaisten ja muidenkin ihmisten yksilöllisyydensuoja. Meillä on näitä ylilyöntejäkin nähty viime vuosina, missä on imuroitu ihmisten Gmailia, Facebookia ynnä muita, ja sitähän tässä ei haluta, joten tämä pitää tehdä kunnolla ja huolella, ja olen varma, että tästä kyllä hyvä saadaan, mutta tämä on haastava kokonaisuus.

Kysymykseni on katsottavista Yle Areenan tallenteesta noin kohdassa 44.30. Eduskunnan täysistuntopöytäkirja löytyy täältä.