Aihearkisto: oikeuspolitiikka

Löperöä kriminaalipolitiikkaa

Eduskunnassa näyttäisi löytyvän halua kiristää henkirikoksia koskevaa lainsäädäntöä, jos Sanoman maakuntalehtien (Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat ja Etelä-Saimaa) kansanedustajille tekemään kyselyyn on uskominen.

Se on hyvä. Itsekin olin kyselyssä tätä mieltä. Kriminaalipolitiikassamme on löperöjä piirteitä johtuen muun muassa siitä, että meillä on ollut liberaaleja oikeusministereitä.

Printtilehdessä olleeseen juttuun oli otettu kommenttini: “Joskus tuntuu siltä, että rikoksen tekijän oikeudet ovat paremmat kuin rikoksen uhrin.”

Oheisesta linkistä löytyvät kansanedustajien vastaukset puolueittain.

Täysin epäonnistuneena pidän säännöstä, että moninkertainen törkeidenkin rikosten tekijä on aina automaattisesti ensikertalainen – siis lievästi kohdeltava, kunhan on ollut kolme vuotta vapaalla jalalla edellisen törkeän rikoksensa vankila-ajan jälkeen. Tätä on esimerkiksi eduskuntaryhmämme oikeudellinen asiantuntija, oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Havansi perustellusti moittinut.

Valitettava nykytrendi on se, että taloudellisista syistä avovankiloihin siirretään paljon sellaisia vankeja, joiden oikea paikka on suljettu laitos. Näpistelijöiden tosiasiallinen vapautus rangaistuksista ja käytännössä myös ulosotosta on väärä signaali yhteiskunnalta.

Vankien olojen ei pidä olla ainakaan parempia kuin laitoshoidettavien vanhusten. En ole koskaan esimerkiksi osannut pitää vankiloiden paljusellejä sellaisena suurena ihmisoikeusongelmana, jonka ratkaisemiseen pitää pikaisesti sijoittaa miljoonia euroja, kuten muistaakseni muiden muassa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on esittänyt. Tästä asiasta olen kysynyt vankilavirkailijoilta ja he ovat yhtyneet kantaani: verorahoille on parempaakin käyttöä.

Varsinainen uutinen Sanoman maakuntalehtien jutussa oli se, että seitsemän kansanedustajaa hyväksyisi kuolemanrangaistuksen. Itse olin sijoitettu siihen viiden edustajan joukkoon, joka ei osannut kyselyssä ilmaista kantaansa. Todellisuudessa olin kyllä perusteluissa kertonut kantani: rauhan aikana en pidä kuolemanrangaistusta tarpeellisena. Sen sijaan sota-aikana voi kansakunnalla olla tarve muuttaa rangaistuskäytäntöä.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti

Suomalaiselle parempi – Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2012 on julkaistu. Se löytyy kokonaisuudessaan puolueen kotisivuilta. Olin mukana työstämässä sitä ryhmämme työvaliokunnan jäsenenä. Ohessa tiedote, josta selviävät vaihtoehtomme päälinjaukset.

Suomalaiselle parempi – Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2012

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Budjettimme ei lisää velanottoa valtion esitykseen verrattuna.

Perussuomalaiset haluavat edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Esitämme investoimiseen kannustavan t&k-verotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamisesta. Toimenpiteet kannustaisivat isänmaallisia yrityksiä sijoittamaan Suomeen. Ajamme pienyrittäjien asemaa vastustamalla hallituksen esityksiä kotitalousvähennyksen leikkaamiseksi ja työvaltaisten alojen alv-helpotuksen poistamiseksi. Haluamme turvata painetun median aseman emmekä hyväksy tilauslehtien alv-korotusta.

Verotusta on mielestämme kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaaliveroa. Lisäisimme myös uuden 5. portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten (ns. Wahlroos-vero). Varallisuusvero tulisi palauttaa ja suursäätiöiden pääomatuloja tulisi verottaa maltillisesti. Tasaverokehitys on pysäytettävä laskemalla energia- ja polttonesteverotusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on kestämätöntä. Kuntien rahoitus on turvattava, koska leikkauksista kärsivät kovimmin vähäosaiset. Lasten ja nuorten mielenterveyteen tarvitaan lisäpanostusta ja köyhien lapsiperheiden ahdinkoon on puututtava. Omaishoidon tukea ja yleistä asumistukea olisi korotettava. Sotaveteraanien kuntoutukseen on panostettava nyt tai ei koskaan.

Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Samalla on panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallituksen vastuuttomat leikkauslistat johtavat pidemmällä tähtäimellä tappioihin. Myös yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäsijoituksia, jotta jatkuva lähikoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen voidaan pysäyttää.

Maa- ja metsätalouden saralla on turvattava kotimaisen tuotannon edellytykset. Nykyinen tukipolitiikka on johtanut etenkin pienet ja keskisuuret tilat ahdinkoon. Metsäteollisuuteen tarvitaan lisäpanostuksia.

Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Samoin on lopetettava poliisien resurssien karsiminen, jotta yhteiskunnan turvallisuutta voidaan ylläpitää. Harmaan talouden vastainen toiminta edellyttää lisäresursseja, jotka maksavat itsensä ajan kuluessa takaisin.

Maanteiden ja rautateiden rapautuminen on pysäytettävä. Nykytilanne on käynyt monilta osin kestämättömäksi. Riittämättömät investoinnit infrastruktuuriin tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi.

Verotuksen muutosten ohella esitämme lisätuloja saatavan mm. Kela-maksun palauttamisesta yksityiselle sektorille sekä kehitysavun ja puoluetukien leikkaamisesta.