Aihearkisto: perhepolitiikka

Puhuin kaupunginvaltuustossa

 

Ohessa otteita pitämästäni ryhmäpuheesta 24.4.2019 Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kyseessä oli lähetekeskustelu vuoden 2020 talousarviota varten. Video kokouksesta löytyy tästä linkistä, oma puheenvuoroni kohdasta 2:10:30.

Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki panostaa ennen muuta turvallisuuteen, perheisiin ja pienyrittäjiin. Näistä lähtökohdista rakentuu toimiva kaupunki, joten niiden pohjalta on rakennettava myös ensi vuoden budjetti.

Turvallisuus on perusoikeus. Tiettyjen kaupunginosien kohdalla tapahtunut turvattomuuden lisääntyminen – tai vähintäänkin tunne turvattomuuden lisääntymisestä – on tosiasia. Jokaisella tulee olla mahdollisuus liikkua Helsingissä turvallisesti vuorokaudenajasta ja kaupunginosasta riippumatta.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on koko Suomelle mutta erityisesti Helsingille kauniisti sanottuna suuri haaste, johon tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä.

Tavoitteena on oltava mahdollisimman pikainen integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan: suomalaisen lainsäädännön, kulttuurin ja tapojen omaksuminen sekä suomen kielen opiskeleminen. Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki ei tarjoa laittomasti maassa oleville ylimääräisiä palveluja ja että se osaltaan pyrkii päättäväisesti vähentämään laittomasti maassa olevien määrää.

Kodista kaikki lähtee. Helsingin on oltava perhemyönteinen kaupunki. Siksi perheiden tarvitsemia peruspalveluja tulee kehittää niin, että päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset – kuin myös kirjastot ja liikuntapaikat – löytyvät läheltä. Kotona lastaan hoitavien äitien ja isien arkea on tuettava enemmän. Esimerkiksi Helsinki-lisä yli 2-vuotiaiden lasten vanhemmille voidaan palauttaa.

Edelleen Sininen valtuustoryhmä korostaa vuodelle 2020 toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen, koulukiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Helsingin on oltava aktiivisesti mukana esimerkiksi harrastustakuussa, jossa jokaiselle lapselle, jokaiselle nuorelle pyritään saamaan vähintään yksi hyvä harrastus.

Perheistä huolehtiva kaupunki pitää luonnollisesti hyvää huolta myös ikääntyneistä, ja siksi kotihoitoon ja vanhuspalveluihin on suunnattava riittävästi resursseja. Hyvään hoitoon vaaditaan lisää tekeviä käsiä. Lisäksi kaupungin tulee tukea niitä ihmisiä, jotka hoitavat läheistään kotona. Omaishoitajien taloudellinen toimeentulo, jaksaminen ja palveluihin pääsy on turvattava.

Kokoonnuimme Pirkanmaalla

WP_20160820_12_07_51_Pro pakattu

Perussuomalaisten ministeriryhmä kokoontui kesäkokoukseensa 19.-20. elokuuta Pirkanmaalla. Kokouksen pääpaino oli valtion ensi vuoden budjetissa ja kuun taitteen budjettiriihessä. Ryhmä oli lisäksi kansalaisten tavattavissa Parkanossa, Tampereella, Kangasalla ja Valkeakoskella.

Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä.

Budjetissa on merkittäviä panostuksia työllisyyteen: esimerkiksi se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Tämä mahdollistaa yli 10 000 työttömän tukemisen. Kuitenkin lisää toimia ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tarvitaan, sillä vaikka työttömyys kääntyi kesän aikana pieneen laskuun, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole valitettavasti olemassa kaiken hoitavaa ratkaisua, mutta yksi varteenotettava keino on päästää jo vuosia työttömänä olleet yli 60-vuotiaat kertaratkaisulla eläkkeelle. On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka ei syytä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Tämä ”Lex Lindström” olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun.

Päivähoitomaksujen korotusten peruminen on ollut viime aikoina laajasti esillä. Perussuomalaisten tavoite ei ole maksujen korottaminen, mutta hallitusohjelmassa on sovittu tietty kokonaisuus. Olemme kuitenkin valmiita rahoittamaan päivähoitomaksujen noston perumisen pääomaveron ylimmän luokan korotuksella.

Keskustelimme myös EU:n päästöesityksestä. Kuukausi sitten julkaistu komission ei-päästökauppasektorin taakanjakoehdotus ei voi hallitukselle käydä, sillä se on räikeästi hallitusohjelman vastainen. Ehdotettu taakanjako nostaisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja näkyisi autoilijalle bensapumpulla. Hallituksen on nyt ilmoitettava tiukka neuvottelukanta, sillä ehdotuksen hyväksyminen maksaisi merkittävästi teollisuuden työpaikkoja.

Sixpackistä viisikoksi

Hallitus sai kun saikin rivejään repineen kehysriihen päätökseen. Vasemmistoliiton lähtö oli odotettu. Sixpackistä tuli viisikko.

Talouden sopeutus on välttämätöntä, ja Perussuomalaiset pitävät päätetyn sopeuttamistarpeen suuruusluokkaa oikeansuuntaisena. Painotuksissa sen sijaan olisi ollut rutkasti parantamisen varaa.

Hallituksen ratkaisut osuvat kipeimmin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin suomalaisiin. Leikkausten kohdistaminen lapsiperheisiin, pienituloisiin ja työttömiin ei ole kohtuullista. Erityisen kohtuuttomalta tuntuu päätös leikata lapsilisiä.

Tämänpäiväisessä eduskuntaryhmämme kannanotossa todetaan, että hallitus ei päätöksillään harjoita sellaista sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, jota Perussuomalaiset kannattavat.

Kritisoimme myös autoilun kustannusten kasvattamista. Tästä kärsivät erityisesti haja-asutusalueiden asukkaat, joille oma auto on välttämättömyys. Polttoaineveron korotus, työmatkavähennysoikeuden kiristys ja autoveron korotus nostavat suoraan työssäkäynnin kustannuksia.

Jotain kehuttavaakin kehysriihipäätöksistä toki löytyy. On hyvä, ettei arvonlisäveroa korotettu, eikä puolustusmenoja leikattu. Kehitysapuun kohdistuvat leikkaukset ovat perusteltuja – nipistää olisi tosin voinut enemmänkin.

Lapsilisien leikkaamisen sijaan olisi voitu luopua esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kuntaliitosten yhteyteen säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja johtavien virkamiesten osalta olisi joutanut tulla puretuksi.

Olisimme lisäksi toivoneet hallituksen tarttuvan Perussuomalaisten esittämiin merkittäviin uudistuksiin, kuten energiatuotannon kotimaisuusasteen nostamiseen ja pk-yritysten työllistämisedellytysten parantamiseen.

Kotihoidontuen pilkkominen ongelmallista

Hallitus sai vastattavakseen opposition yhteisen välikysymyksen kotihoidontuen korvamerkitsemisestä puoliksi äidille ja isälle. Pilkkomispäätös on verhottu tasa-arvon kaapuun, mutta todellisuudessa se on enemmänkin ideologinen kannanotto päiväkotien paremmuuden puolesta.

Mielestäni päiväkoteja tarjotaan turhan voimallisesti ainoana varhaiskasvatuksen vaihtoehtona. Päiväkodeissa tehdään hyvää työtä, mutta lukuisten asiantuntijoiden mukaan kotihoito sopii paremmin alle kolmivuotiaille. Tällaiseen pienelle ihmiselle hyväksi havaittuun hoitomuotoon on panostettava, ei leikattava. Mikäli toinen vanhemmista ei syystä tai toisesta voi pitää osuuttaan kotihoidontuesta, on se ennen kaikkea lapselta pois.

Muutoksen varjolla hallitus haluaa patistella pikkulasten äitejä nopeammin palkkatöihin veroja maksamaan. Nykyisessä taloustilanteessa kaikilla äideillä ei kuitenkaan ole työpaikkaa, johon palata, jolloin he siirtyvät vuotta aiemmin kotihoidontuelta kalliimmalle työttömyyskorvaukselle. Ja mikäli isä jää kotiin, on työmarkkinoilta aivan yhtä lailla yksi ihminen poissa, eikä veroja kerry yhtään sen enempää kuin nykytilanteessa.

Uudistuksen toteutuessa lastenhoidon menot kasvavat todennäköisesti nykyisestä, kun pienet lapset viedään aiemmin kodin ulkopuolelle hoitoon. Esimerkiksi Nurmijärvellä kotihoidontuen puolittaminen maksaisi kunnalle pahimmillaan miljoonia, sillä suuri osa kunnan kaksivuotiaista on kotihoidossa. Jos puoletkin heistä siirtyisi sisaruksineen päiväkotiin, tarkoittaisi se satojen uusien päiväkotipaikkojen perustamista. Päivähoidossa oleva lapsi maksaa kunnalle arviolta 11 000 euroa vuodessa, kun kotihoidossa olevaa lasta tuetaan vuodessa vajaalla kolmasosalla tuosta summasta.

Mikäli kotihoidontuki pilkotaan, monen perheen kohdalla puolet siitä jää käyttämättä. Käytännössä vain suurituloiset voivat vapaasti valita, kumpi vanhemmista jää hoitamaan lapsia. Pienituloisten on tehtävä valinta taloudellisin perustein: kotiin jää se, jolla on pienemmät tulot. Pätkätyöputkessa olevalle kotiin jääminen tietäisi töiden loppua. Entä pienyrittäjäisät – miten he voisivat jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan?

Myös muita kysymyksiä on avoinna: Menettävätkö yksinhuoltajat automaattisesti vuoden kotihoidontuesta? Miten kotihoidontuki jaetaan, jos vanhemmat eroavat ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta?

Vaikuttaa siltä, että hallituksen pääasiallinen tavoite on käytännössä lyhentää kotihoidontukea vuodella. Sitä hallitus yritti jo aiemmin, mutta joutui perääntymään. Toivottavasti päätös pyörretään tälläkin kertaa, sillä perheillä on säilytettävä vapaus päättää itsenäisesti pienten lastensa hoidosta. Vanhemmat kyllä tietävät, mikä omalle lapselle ja omaan tilanteeseen parhaiten sopii.

Kolumni julkaistu Nurmijärven Uutisissa 29.9.2013.

Kunnallispolitiikassa voi vaikuttaa

Olen toiminut Nurmijärven kunnanvaltuustossa vuoden 2009 alusta. Sain edellisen syksyn kunnallisvaaleissa tasan 500 ääntä, mikä suoraan sanoen yllätti. Se oli kuitenkin vasta esimakua tulevasta. Perussuomalaisten historiallinen Jytky oli rakentumassa.

Ensimmäinen kauteni kunnanvaltuustossa on nyt loppusuoralla. Olen oppinut, että kunnallispolitiikassa voi vaikuttaa, mutta työtä ja kärsivällisyyttä se vaatii. Ja yhteistyökykyä. Kokouksissa pitää istua iltaisin ja kynää pitää osata käyttää. Kaikenlaista pientä on valtuustoryhmämme saanut aikaan kuluneina vuosina. Olemme esimerkiksi pitäneet lapsiperheiden asiaa esillä päivähoidon, koulujen ja liikunta-asioiden kautta.

Viimeksi mankelin läpäissyt asia on valtuustoaloitteemme pohjalta käynnistynyt Inttikuntoon-ryhmä, joka aloittaa toimintansa syyskuussa. Se on tarkoitettu kuntoryhmäksi kutsuntaikäisille varusmiespalvelukseen astuville miehille ja naisille, jotka haluavat parantaa perus- ja lihaskuntoaan. Toivottavasti siitä on hyötyä asianosaisille.

Olen myös kirjoittanut tavoitteista ja toiminnasta paikallislehteemme Nurmijärven Uutisiin, jotta kuntalaiset tietäisivät missä milloinkin mennään. Kiitettävästi olen saanut nurmijärveläisiltä palautetta työstäni, tarpeellista evästystäkin.

Haluan jatkossakin olla säilyttämässä Nurmijärveä turvallisena ja kaikkia kuntalaisia oikeudenmukaisesti kohtelevana kotikuntana. Minun Nurmijärveni on itsenäinen, yhtenäinen ja yhteistyökykyinen. Siksi olen ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Työ jatkuu.