Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Puolustusyhteistyötä hyvässä yhteisymmärryksessä

Allekirjoitin yhdessä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa 9.7.2018 Turussa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Allekirjoitusseremonia järjestettiin sopivasti Suomen Joutsenella merivoimiemme satavuotisjuhlapäivänä.

Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet merkittävästi kahdenvälistä puolustusyhteistyötään. Kaikki lähti liikkeelle merivoimien välisestä yhteistyöstä parisenkymmentä vuotta sitten. Maiden välillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevaa yhteisymmärryspöytäkirjaa.

Nyt tämä puute on korjattu ja poliittinen signaali maailmalle lähetetty. Allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding) muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle. Asiakirjassa kuvataan puolustusyhteistyön tavoitteet sekä luetellaan yhteistyöalueet.

Yhteisymmärryspöytäkirja kattaa Suomen ja Ruotsin rauhan-, kriisi- ja sodanajan puolustusyhteistyön. Yhteistyölle ei aseta ennakkoon rajoitteita, aivan kuten puolustusselonteossakin on linjattu.

Yhteisymmärryspöytäkirja ei sisällä keskinäisen puolustuksen velvoitteita. Kyse ei siis ole puolustusliitosta, mutta Suomi ja Ruotsi syventävät parhaillaan puolustusyhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista ovat esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

Yhteisymmärryspöytäkirja on julkinen ja löytyy osoitteesta http://www.defmin.fi/ajankohtaista/kansainvaliset_sopimukset

Video allekirjoitustilaisuudesta: https://www.facebook.com/DefenceFinland/videos/2092648190754078/

Veteraanikuntoutusta katsastamassa

Oulunkylän kuntoutussairaalassa minut vastaanottivat sotainvalidi Taito Vesala sekä vierailua emännöinyt kuntoutussairaalan toimitusjohtaja Katja Ilvonen.

Vierailin 4.7.2018 Oulunkylän kuntoutussairaalassa, jossa tutustuin sairaalan toimintaan ja tapasin sotiemme veteraaneja. Lisäksi tutustuin kuntoutussairaalan palveluihin, asevelvollisena vammautuneiden kuntoutukseen sekä kriisinhallintatehtävissä palvelleiden kuntoutuksen pilottihankkeeseen.

Oulunkylän kuntoutussairaala aloitti toimintansa 1.6.1992. Nykyään keskus tarjoaa kuntoutuspalveluja myös asevelvollisena vammautuneille ja kriisinhallintatehtävissä palvelleille.

Ryhmäkuvassa Oulunkylän kuntoutussairaalan väen kanssa. Eturivissä vasemmalla viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt. Kuva: Ahti Kannisto

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään

Kuva: Puolustusministeriö

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 3.7.2018.

Työryhmän tehtävänä oli laatia aiemmin laaditun vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämismallin edellyttämät lainsäädäntöä koskevat muutosehdotukset. Työryhmän tavoitteena on ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehokkuuden ja nousujohteisuuden lisääminen. Muut aiemmassa selvitystyössä esiin tulleet kehittämiskohteet, kuten vapaaehtoisten käytön tehostaminen Puolustusvoimien antamassa virka-avussa, on tarkoitus käsitellä erillisen hankkeen yhteydessä myöhemmin.

Mietinnössä ehdotetaan muutoksia vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaan lainsäädäntöön. Sotilaallisen koulutuksen järjestäminen säädettäisiin yksin Puolustusvoimien tehtäväksi sekä tarkennettaisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) julkisena hallintotehtävänä antaman sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisältöä. Lisäksi mahdollistettaisiin uutena julkisena hallintotehtävänä annettavan perehdytyskoulutuksen järjestäminen.

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös tarkentamaan MPK:n julkisena hallintotehtävänä järjestämän toiminnan viranomaisohjauksen ja -valvonnan sisältöä sekä ohjausta ja valvontaa koskevien tehtävien jakautumista eri viranomaisten välillä. Tarkennuksia esitetään tehtäväksi myös puolustushallinnon viranomaisten antamaan tukeen MPK:lle ja maanpuolustusjärjestöille sekä MPK:n mahdollisuuteen järjestää kansainvälistä koulutusta.

Puolustusministeriö lähettää mietinnön lausuntokierrokselle ajalle 3.7.-20.8.2018.

Puolustusasiat hyvällä mallilla

Käsittelin Nykypäivä-lehdelle antamassani haastattelussa mm. kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja otin kantaa Nato-kysymykseen.

Kansainvälisen puolustusyhteistyön saralla on paljon meneillään. Suomi on viime vuosina pyrkinyt entistä aktiivisempaan puolustusyhteistyöhön niin Ruotsin, EU:n kuin Natonkin kanssa. Vuosi sitten liityimme mukaan Britannian johtamiin nopean toiminnan joukkoihin (JEF), ja tämän vuoden toukokuussa Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen Pentagonissa juhlavin seremonioin.

On paradoksaalista, että minä, joka olen nimenomaan kansallisen puolustuksen mies, jäänen historiaan ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen kansainvälisimpänä puolustusministerinä.

Kyseessä on toki osittain median luoma illuusio: myös ja etenkin kansallisessa puolustuksessa on viime aikoina tapahtunut paljon. Nopeiden uhkien torjuntaan on kehitetty valmiusjoukot ja lainsäädäntöä on muutettu kansainvälisen avun vastaanottamiseksi ja antamiseksi. Tällä vaalikaudella puolustushallinto on saanut eniten rahaa rauhanaikana hankkeisiinsa, kun lasketaan mukaan strategiset Laivue 2020-hanke ja HX-hanke.

Kansainvälinen puolustusyhteistyö on kuitenkin kiistatta lisääntynyt. Olen tavannut Yhdysvaltain puolustusministerin Jim Mattisin kolmesti vuoden aikana, ja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin virkakauteni aikana kaikkiaan 41 kertaa.

Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehty aiejulistus kertoo siitä, että Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit puolustuksen saralla ovat Ruotsi ja Yhdysvallat. Aiejulkistus merkitsee käytännössä sitä, että olemme Ruotsin kanssa samalla viivalla transatlanttisessa linkissä. Mistään turvatakuista ei kuitenkaan ole kyse. Turvatakuut saadaan vain liittymällä Naton jäseneksi.

Suomi ei siis ole solminut puolustusliittoja tällä vaalikaudella, mutta tehnyt hyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Olemme luoneet mahdollisuuden sille, että kun rauhan aikana harjoittelemme ja teemme muutenkin yhteistyötä, meillä on kriisin aikana – jos poliittiset päättäjät näin tahtovat – edellytykset ja yhteensopivuus toimia kumppanimaiden kanssa yhdessä.

Tästä on kyse myös Suomessa vuonna 2021 järjestettävässä pääsotaharjoituksessa, jonka yhteydessä pidetään laaja kansainvälinen harjoitus. Tähän osallistuu noin 20 000 suomalaista ja toivottavasti kolmisentuhatta ulkomaalaista, joista pääosa varmastikin Yhdysvalloista ja Ruotsista – eli tärkeimmät kumppanimaamme.

Haastattelussa esitettyyn kysymykseen siitä, missä tilanteessa Suomen pitäisi liittyä Natoon, totesin, että varmaankin silloin, jos turvallisuusympäristö muuttuu ja suomalaisten mielipide asiasta muuttuu. Näen, että nykytilanne on hyvä, ja tämä näkemys jaetaan laajalti valtionjohdossa ja kansalaisten keskuudessa. Suomi toimii omalta osaltaan vakauttavana tekijänä Itämeren piirissä ja teemme yhä tiivistyvää yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Jehovan todistajien vapautuslaki kumottava

Mietintöä luovuttamassa ylijohtaja Teemu Penttilä. Kuva: Puolustusministeriö

Puolustusministeriö asetti keväällä työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida Jehovan todistajien asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamista koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja valmistella tarvittaessa ehdotus sääntelyn uudistamiseksi. Nyt työ on valmis.

Aiempien asiaa pohtivien töiden perusteella työryhmän käsittelyn perustaksi muodostui kolmen eri perusratkaisumallin arviointi. Mallit olivat pääpiirteissään nykytilan jatkaminen, asevelvollisuudesta vapauttamisen laajentaminen koskemaan muitakin totaalikieltäytyjiä tai Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen. Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen arvioinnin yhteydessä työryhmä käsitteli myös tarpeen perustuslain 127 §:n muutokselle ja mahdollisuuden luoda Jehovan todistajille oma palvelusmuotonsa.

Työryhmä luovutti mietintönsä tänään 2.7.2018. Mietinnössä päädyttiin ehdottamaan Jehovan todistajien vapautuslain kumoamista.

Työryhmä katsoo, että Jehovan todistajia koskevan vapautuslain voimaantulon (1987) jälkeen moni asiaan vaikuttava tekijä on muuttunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Perustuslakiuudistus (2000) on tuonut mukanaan aiempaa tiukemman suhtautumisen poikkeuslakeihin, muuttuneet turvallisuuden uhkakuvat ovat tuoneet aseettoman maanpuolustuksen tehtäviä aseellisten palvelustehtävien rinnalle ja siviilipalveluksesta on kehittynyt selkeästi aseellisesta palveluksesta erillinen palvelusmuoto. Lisäksi viimeaikaisen tuomioistuinkäytännön kautta on muodostunut riski yleisen asevelvollisuusjärjestelmän toimivuudelle.

Jehovan todistajien vapautuslaki on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Samaan loppupäätelmään ovat tulleet myös asiaa aiemmin käsitelleet arvioinnit sekä useat työryhmän kuulemat asiantuntijat. Uskonnon ja omantunnon vapauden perusteella maanpuolustusvelvollisuudesta kieltäytyvät asetetaan eriarvoiseen asemaan sen perusteella, onko kyseessä Jehovan todistaja vai ei. Työryhmä ei löytänyt riittäviä perusteita sille, että Jehovan todistajia koskeva vapautuslaki olisi oikeutetussa suhteessa sen muodostamiin perustuslakitasoisiin ongelmiin nähden. Mikään nykyisen suomalaisen siviilipalveluksen ominaisuus ei ole Jehovan todistajien opin sisällön tai uskonnollisen yhdyskunnan sääntöjen vastainen.

Työryhmän ehdotuksen mukaan Jehovan todistajien vapautuslaki kumottaisiin siirtymäaikana siten, että henkilöt, jotka ovat ennen kumoamislain voimaantuloa hakeneet kyseisen lain mukaista lykkäystä palveluksen aloittamiselle, voisivat kuitenkin edelleen hakea vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta kolmen kuukauden siirtymäajan sisällä. Siirtymäajan jälkeen vapautuksia ei enää myönnettäisi.

Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen myötä kaikkia uskonnollisia ja muita vakaumuksia kohdeltaisiin Suomen asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä yhdenvertaisesti.