Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Suojeluskuntalainen-patsas Kokkolaan

Vapaussotien Keski-Pohjanmaan Perinneyhdistys kutsui minut juhlapuhujaksi Kokkolaan 28. kesäkuuta. Tilaisuudessa vihittiin juhlallisin menoin suojeluskuntatalo Vartiolinnan pihalle taiteilijaprofessori Pekka Jylhän Suojeluskuntalainen-patsas vuonna 2008 paljastetun Lotta-patsaan viereen.

Erityisen mukava oli tulla Keski-Pohjanmaalle, kun Kannuksen kaupunginvaltuusto oli hiljattain valinnut minut uudeksi kaupunginjohtajakseen 1.10.2020 lukien! Vastaanotto on ollut kautta linjan lämmin.

Ohessa ote puheestani, joka käsitteli suojeluskuntajärjestön merkitystä Suomen maanpuolustukselle ja maanpuolustustahdolle. Koko juhlasta aikanaan laajemmin Vapaussoturi-lehdessä.

Suomen suojeluskuntajärjestöllä ei ollut ulkomaista esikuvaa. Järjestö syntyi ja kehittyi suomalaisista lähtökohdista. Suurimmillaan siihen kuului sotien alla yli 120 000 varsinaista jäsentä ja noin 30 000 suojeluskuntapoikaa. Lottajärjestöön kuului noin 150 000 toimivaa jäsentä ja lähes 40 000 pikkulottaa. Näiden järjestöjen yli 340 000 jäsentä muodostivat Suomen kaikkien aikojen suurimman kansalaisjärjestön.

Mainittakoon vielä, että sotavuosina sotilaspoikien, joita aiemmin suojeluskuntapojiksi kutsuttiin, lukumäärä yli kaksinkertaistui 70 000:een.

Juhlapaikalle oli saapunut myös pari sotiemme veteraania. Oikimmaisena sotilaspoikana palvellut Timo Siukosaari, Vapaussodan Perinneliiton kunnisapuheenjohtaja.

Sarkatakkien – kuten suojeluskuntalaisia vormunsa perusteella kutsuttiin – sotilaskoulutuksesta vastasivat pääsääntöisesti aktiiviupseerit. Kolmisensataa luutnanttia, kapteenia tai majuria vastasi käytännön koulutustyöstä. Keskimäärin suojeluskuntalainen sai ennen talvisotaa sotilaskoulutusta kymmenisen päivää, mikä oli tehokas lisä silloinkin riittämättömiin reserviläisten kertausharjoituksiin.

Eikä pidä unohtaa suojeluskuntajärjestön kautta maan tapahtunutta monipuolista vaikutusta urheiluun, mainittakoon vain kansallispelimme pesäpallon läpimurto nimenomaan suojeluskuntien kautta.

Kulttuurin saralla suojeluskuntatalot olivat usein paikkakuntiensa sosiaalisen elämän keskuksia, aikansa monitoimitaloja – yhtenä esimerkkinä Kokkolan Vartiolinna.

Suojeluskuntalaispatsaan tehnyt taiteilijaprofessori Pekka Jylhä. Patsas on valettu pronssista, joten se tulee aikanaan tummumaan viereisen lottapatsaan tavoin.

Minulta on kysytty…

Minulta silloin tällöin kysytään mitä oikein puuhaan. Entisten ministerien tulemiset ja menemiset kiinnostavat. No, kerrotaan!

Kirjallisten harrastusten – esimerkkinä yllä mainittu Susitaival-kirja – lisäksi olen etsinyt töitä. Parhaillaan olen ehdolla Kannuksen kaupunginjohtajaksi. Kaupunginvaltuusto päättää asiasta 15. kesäkuuta, joten elämme jännittäviä päiviä, ystävät hyvät.

Ja olen minä edelleen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, mutta jatko siellä on riippuvainen Kannuksen kaupunginvaltuuston päätöksestä…

Lisäksi Pirkkalassa toimivan FY-Composites Oy:n yhtiökokous on nimennyt minut hiljattain hallituksensa jäseneksi, samoin kuin tytäryhtiönsä SMH-Uretan Oy:n hallitukseen.

FYC rakentaa monenlaista ballistista suojaa, kuten esimerkiksi kypäriä puolustusvoimille. On hienoa saada olla mukana kotimaisessa puolustusmateriaaliteollisuudessa, oppia uutta  ja hyödyntää omaa osaamista sekä osaltaan olla rakentamassa huoltovarmuutta.

 

Turvallisuus ja puolustus -seminaari

Osallistuin kansallisena veteraanipäivänä netissä julkaistavaan videoseminaariin, jonka otsikko on Turvallisuus ja puolustus – yhteiskunnan kivijalka. Sen järjesti Satakunnan Kokoomus ja Kokoomuksen Nuorten Liitto. Puhujat olivat kokoomusjohtoa paitsi minä, joka olin kutsuttu paikalle ulkopuolisena asiantuntijana. Tilaisuuden juoksi kokoon aina puuhakas toiminnanjohtaja ja suomalaisuusmies Antti Ahonen. Linkki tallenteeseen löytyy aikanaan Satakunnan Kokoomuksen YouTube-kanavalta.

Pidin puolustuspoliittisen tilannekatsauksen siltä pohjalta mitä sain eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjoihtajana 2011-2015 ja puolustusministerinä 2015-2019. Erityisesti korostin “fundamenttien fundamenttia” (Seppo Kääriäisen mainiota luonnehdintaa lainaten) eli yleistä asevelvollisuutta ja sen suurta merkitystä Suomen puolustusratkaisulle. Asevelvollisuuden liittymäpinta maanpuolustustahtoon on tiivis. Suomea puolustavat suomalaiset!

Yleisökysymykset koskivat kriisinhallintaa, reservin kokoa ja miinakauhun merkitystä. – Kuva Antti Ahonen.

Vuoden Reserviläinen

Minut on valittu Vuoden Reserviläiseksi. Nimityksen teki Reserviläisliitto Turun liittokokouksessa lauantaina 16. marraskuuta 2019.  Sain kuulla liiton 1. varapuheenjohtajan Terhi Hakolan perustelusanat nimitykselle ja liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola ojensi kuvassa näkyvän komean plaketin.

Koen nimityksen tunnustuksena siitä, että jotain on tullut tehtyä oikein. Välillä on tullut politiikassa rymisteltyä, mutta kuitenkin aina maanpuolustuksen hyväksi.

Kiitospuheessa ja tiedotteessa annoin nykyisellekin hallitukselle kiitosta siitä, että maanpuolustuksesta huolehditaan: vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit kasvavat kuten edellisen hallituksen aikana oli suunniteltu, eikä yleensäkään aiempaa puolustuspoliittista linjaa ole lähdetty keikuttamaan. On hyvä, että hallitus myös lisää kertausharjoituksia. Tätä varten tarvitaan kuitenkin lisää kantahenkilökuntaa – unohtamatta Puolustusvoimien lisääntyneitä kansainvälisiä tehtäviä.

Puolustusministerin tehtävien lisäksi Reserviläisliitto nosti ansioikseni muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja sotahistoriallisen perinnetyön luottamustoimia kuten Maanpuolustuksen kannatussäätiön puheenjohtajuus vuosina 2015–2019. Liitto katsoo vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetyn ministerikaudellani merkittävällä tavalla, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Tuntui hyvältä kuulla nämä sanat!

J.K. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva onnitteli minua Twitterissä hyvin ikemäisellä tavalla:

Kiitos Ikelle samoin kuin kaikille muillekin onnittelijoille!

Kiitos ja onnea Päällystöliitto

Päällystöliitto täyttää 90 vuotta. Kyseessä on Akavaan kuuluva ammattijärjestö, johon kuuluu puolustus- ja sisäministeriön hallinnon aloilla toimivia opistoupseereita. Minulla oli ilo ja kunnia osallistua liiton veljesillalliselle 4. marraskuuta Helsingissä perinteikkäässä Astoria-salissa, jossa minulle myös myönnettiin liiton ansiomitali tunnustuksena toiminnastani ammattikunnan hyväksi. Kiitos ja menestystä jatkossakin Päällystöliitto!

Puolustuksen paluu ja Seppo Kääriäinen

Keskustan entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja puolustusministeri (2003-2007) Seppo Kääriäinen on kirjoittanut kirja-arvion toimittaja Jari Korkin kanssa tekemästäni kirjasta “Puolustuksen paluu”. Ohessa kuvakaappaus osasta arviota, joka on julkaistu Maanpuolustus-lehdessä 3/2019. Vahva lukusuositus, ja kiitos ministeri Kääriäiselle – myös aina rakentavassa hengessä tehdystä yhteistyöstä kuluneiden kahdeksan vuoden aikana.