Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Ottawan sopimus voimaan

Tänään 1. päivänä heinäkuuta 2012 Suomessa astui voimaan Ottawan sopimus, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön, tuotannon ja varastoinnin. Miinojen tuhoaminen on itse asiassa jo aloitettu. Tuhotyö – 1,3 miljoonaa kappaletta puolustusasetta – on viety loppuun vuoteen 2016 mennessä.

Maanpuolustuksellinen menetys on huomattava. Jalkaväkimiinoja ei voi korvata. Vain niiden suorituskykyä voidaan jossain määrin yrittää korvata.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Suomen liittymisestä Ottawan sopimukseen viime marraskuussa. Perussuomalaiset taistelivat ainoana puolueena loppuun saakka yksimielisesti tätä sotilaallisesti järjetöntä ja taloudellisesti kallista sopimusta vastaan. Vain Keskustasta tuli hajatukea.

Perussuomalaisten kilpi on puhdas, sopimuksen kannattajien ei. Tulevaisuuden äänestäjien kannattaa muistaa sekä sopimuksen puoltajien, vastustajien että äänestyksestä poissaolleiden nimet.

Kataisen ministeristö jää historiaan hallituksena, joka on toimillaan merkittävästi heikentänyt kykyä puolustaa koko Suomea, yleistä asevelvollisuutta ja maanpuolustustahtoa. Käsittämätöntä toimintaa hallituksen pääpuolueelta Kokoomukselta, jota on joskus pidetty maanpuolustusmyönteisenä.

Kataisen hallitus on jalkaväkimiinakiellon, puolustusvoimauudistuksen ja budjettileikkausten kautta ajamassa Suomen ulkoisen turvallisuuden lopullisen kuihtumisen tielle. Tuon tien päässä on Naton pakkojäsenyys, kuten taannoisessa välikysymyskeskustelussa sanoin.

Perussuomalaiset puolustavat aina Suomea. Vaan hallitus tekee sen kovin vaikeaksi. Isänmaa on kuitenkin yhteinen.

Aamutelevisioissa Islannin ilmavalvonnasta

Olin tänään Ylen ja MTV3:n aamutelevisioissa kommentoimassa kysymystä Suomen osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan. Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta eli UTVA kokoontuvat tänään linjaamaan Suomen mahdollista osallistumista ilmavalvontaan.

Ylen aamutelevisiossa keskustelemassa kanssani oli ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen. Osuutemme alkaa viiden minuutin kohdalta.

Molemmissa haastatteluissa sivuttiin myös Jussi Halla-ahon eilistä eroilmoitusta hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä keskustelee asiasta ryhmäkokouksessaan tänään.

Puolustuksen rahoituskehykset

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016. Keskityin omassa puheenvuorossani painottamaan puolustushallintoa, jolle sälytetään kehyspäätöksessä hallitusohjelman 200 miljoonan euron lisäksi vielä 27 miljoonan euron lisäsäästöt. Säästöt kohdistuvat kriisinhallintamenoihin ja vuoden 2015 puolustusmateriaalihankintojen indeksikorotukseen.

Kriisinhallinnasta karsimista voidaan periaatteessa pitää oikein priorisoituna, jos kerran säästää täytyy. Perussuomalaisia on kuultu. Se on hyvä, mutta lisärahoitusta oman maan puolustamiseen – etenkin reserviläisten kertausharjoituksiin – olisi voitu löytää esimerkiksi kehitysavusta, jonka suhteen hallitus ei ole riittävän vakavasti huomioinut valtion velkakierteen pysäyttämistavoitetta.

Kehyskaudella toteutettava puolustusvoimauudistus on itse asiassa suuri leikkausohjelma, suurin sitten jatkosodan päättymisen, jolla hallitus yhdessä rajujen budjettisäästöjen kanssa heikentää koko maan puolustuskykyä samalla kyseenalaistaen koko puolustusratkaisumme.

Viikonvaihteen Ilta-Sanomissa oli laaja artikkeli Venäjän varustautumisesta. Itänaapurissamme on käynnissä puolustusvoimauudistus sanan varsinaisessa merkityksessä. Artikkeliin haastateltu strategian ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Tomas Ries kommentoi Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikön, kenraali Makarovin tunnettua lausuntoa.

Ries totesi, että Makarovin puheessa on epäilemättä kyse Kremlin virallisesta kannasta ja että venäläiset tarkastelevat edelleen asioita perinteisen, sotilaalliseen voimaan nojaavan ajattelun kautta. Kymmenen vuoden kuluttua, jos Venäjä on saanut 500 miljardin euron varusteluohjelmansa edes suurin piirtein päätökseen, on Venäjä paljon nykyistä vahvempi, kun Nato ja EU samaan aikaan heikentyvät. Riesin johtopäätös on, että kun Suomi ei ole liittymässä Natoon, on sen kasvatettava puolustusbudjettiaan eikä supistaa sitä, jotta Suomi säilyttäisi oman vahvan uskottavan puolustuksen. ”Tämä on todella tärkeää”, totesi Tomas Ries ja näihin sanoihin voin vain yhtyä.

Suomen puolustusmenojen BKT-osuus laskee kehyskaudella rajusti ollen noin 1,18 prosenttia sen lopussa. Kuten useaan otteeseen olen todennut, säästövelvoitteet yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa ovat kohtuuttomia.

Hallituksen linja on sanalla sanoen vastuuton. Kuten puolustusvaliokunnan yksimielisessä kehyslausunnossa todetaan, linja merkitsee asiantuntijalausuntojen mukaan riskin ottoa puolustuksessa. Kukaan hallituspuolueiden edustajista ei voi sanoa, etteikö heitä olisi varoitettu. Eri mieltä saa olla ja puuhastella pilvilinnoja ”verkottuneesta puolustuksesta”, Islannin ilmavalvonnasta ja muusta toissijaisesta mutta kylmät faktat ovat ja pysyvät. Sotilaallinen suorituskyky on se, jolla on merkitystä.

Suuri haaste on edessä: mille tasolle puolustuksen rahoituskehys asettuu vuodesta 2015 alkaen.

Ei pelästyä vaan terästyä!

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla eilen jatkui keskustelu kenraali Makarovin puheesta. Suomen suhde Natoon nousi tapetille. Ohessa puheenvuoroni ja ministerien vastaukset.

Jussi Niinistö/ps:  Arvoisa puhemies! Kenraali Makarovin puheista ei suomalaisten kannata pelästyä vaan terästyä.

Totta kuitenkin on, että tämä hallitus pyrkii ajamaan Suomea niin lähelle Natoa, että heikompia hirvittää. Siitä viimeisimpänä osoituksena on hallituksen suunnitelma osallistua Nato-maa Islannin ilmavalvontaan. Samaan aikaan oman maan Puolustusvoimista isketään suonta. Perussuomalaiset eivät hyväksy tämän hallituksen maanpuolustusnihilististä linjaa. Oma, vahva puolustus on realismia. Kysyn arvoisalta ministeriltä, onko Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Makarovin lausunto saanut aikaan minkäänlaista kriittistä kihinää hallituksen sisällä. Eli onko hallituksella henkistä valmiutta muuttaa puolustuspoliittista linjaa, edes hieman loiventaa Puolustusvoimien meneillään olevaa suorituskyvyn syöksyä, esimerkiksi palauttaa reserviläisten kertausharjoitukset edes välttävälle tasolle?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Herra puhemies! Emme nyt näe todellakaan mitään syytä tehdä peruslinjauksiimme tarkistuksia. Nämä peruslinjaukset tulevat eduskunnan arvioitaviksi, kun turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko syksyllä saadaan eduskuntaan käsiteltäväksi. Itse toivoisin, että myös perussuomalaiset osallistuisivat parlamentaarisen kontaktiryhmän työhön, jolloinka me voisimme kaikki yhdessä käydä läpi nämä linjaukset ja saavuttaa niille mahdollisimman laajan tuen.

Puolustusministeri Stefan Wallin:  Arvoisa puhemies! On ehkä syytä myöskin huomioida, että hallitusohjelma määrittää hyvinkin selkeästi Suomen suhteen Natoon. Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä tai valmistele jäsenyyshakemusta tällä vaalikaudella. Säilytämme toki mahdollisuuden liittoutua joskus tulevaisuudessa, jos näin päätetään. Samalla Suomi arvioi suhdettaan Natoon omista puolustus- ja turvallisuuspoliittisista intresseistään käsin. Tämä on hyvinkin selkeä määritelmä, eikä se tarvitse minkääntyyppistä uutta rukkausta, ei piiruakaan suuntaan eikä toiseen vain sen takia, että Venäjän yleisesikunnan päällikkö käy täällä puhumassa. Hieman erikoista on ehkä se, että perussuomalaiset käyttävät nyt Makarovin puhetta lyömäaseena omien mielipiteittensä pönkittämiseksi.

Yritin saada vielä vastauspuheenvuoroa, mutta en onnistunut. En nimittäin oikein ymmärtänyt, miksi ministeri Wallin halusi puoluepolitisoida tämän vakavan turvallisuuteen liittyvän kysymyksen. Kyllä Makarovin puhe pitää ottaa Suomessa herätyshuutona.

Makarov on puhunut

Eilen kuulimme kieltämättä suoraa puhetta Venäjän asevoimien komentajalta, kenraali Makarovilta. Tietääkseni hän on yleensäkin suorapuheinen mies, joten siinä mielessä hänen puheensa eivät yllättäneet.

Se kuitenkin jokaisen suomalaisen on syytä ymmärtää, kuten pääsin aamulla MTV3:n Huomenta Suomen uutisissa toteamaan, ettei kenraali Makarov Suomeen omiaan tule lämpimikseen puhumaan. Kyllä hänen viestinsä heijastavat Venäjän armeijan tuntoja ja jossain määrin myös Venäjän poliittisen johdon. Venäjä haluaa osoittaa, että se on suurvalta. Linja on tiukentumassa Putinin palattua presidentiksi.

Mielestäni Makarovin puheista ei kuitenkaan kannata pelästyä vaan terästyä. Tämä ulostulo antaa aihetta suomalaisille pohtia puolustusratkaisuamme. Toimikoon se herätyksenä! Nimittäin ongelmamme ei ole kenraali Makarov, vaan pääministeri Katainen.

Kokoomusvetoinen hallituksemme on ajamassa Suomea eräänlaiseen puolustukselliseen välitilaan. Kansallista puolustusjärjestelmäämme kuihdutetaan, mikä on vastuutonta politiikkaa. Puolustusvoimistamme leikataan käsittämättömän paljon, ja samaan aikaan ollaan valmiita menemään mukaan Nato-maan Islannin ilmavalvontaan.

Tämän tien päässä häämöttää Naton pakkojäsenyys, kuten puolustusvoimauudistuksesta käydyssä välikysymyskeskustelussa sanoin ja kuten myös tänään Ylen uutisille ja Ilta-Sanomissa (printtiversiossa) totesin.

Oma vahva puolustus on realismia. Sellainen pitää itsenäisellä maalla aina olla. EU:hun luottaminen ei ole realismia. Onko “verkottuneeseen puolustukseen” nojaaminen realismia? Se on jokaisen päätettävä itse.

Olemme vedenjakajalla. Puolustusvoimauudistus on itse asiassa suuri leikkausohjelma, suurin sitten jatkosodan päättymisen. Voi olla, että kansallinen puolustusjärjestelmä ei ole enää realistinen vaihtoehto seuraavalla vaalikaudella. Siksi lujaa Kataisen hallitus moukaroi Puolustusvoimia tällä hetkellä.

Onko Kokoomuksen tavoitteena lyödä Puolustusvoimat polvilleen, synnyttää se turvallisuusvaje, josta puolustusministeri Wallinkin puhui viime vuonna, ja jota täyttämään seuraavalla vaalikaudella sitten haettaisiin Nato-jäsenyyttä? Tämä on vastuutonta poliittista peliä kansakunnan turvallisuudella. Ihmettelen, että hallituksen vasemmistopuolueet hyväksyvät sen. Ihmettelen, että suomalaiset laajemmin eivät ole heränneet näkemään mitä Kataisen hallitus parhaillaan tekee puolustuskyvyllemme.

Kataisen-Urpilaisen-Wallinin-Tuomiojan-Arhinmäen ja kumppaneiden hallituksessa itsenäisen maanpuolustuksen nakertajat ja maanpuolustusnihilistit lyövät veljen kättä.

Ei uusia avauksia Sauli Niinistöltä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti eilen ensimmäisen kerran Puolustusvoimien ylipäällikön ominaisuudessa vastaan lippujuhlapäivän paraatin Helsingissä. Sää suosi Senaatintorilla, minäkin sain otsani punertavaksi keskipäivän auringonpaisteesta.

Ylipäällikkö Niinistö painotti puheessaan yleisen asevelvollisuuden keskeistä asemaa puolustusratkaisussamme. Se onkin kiistämättä kustannustehokkain ja yhteiskunnallisesti paras tapa hoitaa maanpuolustusta.

Puhe ei sisältänyt uusia avauksia, esimerkiksi ajankohtaiseen Islannin ilmavalvontakysymykseen ylipäällikkö ei puuttunut. Sen sijaan Sauli Niinistö antoi tukensa puolustusvoimauudistukselle hengessä, jota Iltalehti tänään pääkirjoituksessaan kuvasi sanoilla “hiljaa rivissä”.

“Aluepuolustuksessa ei pitäisi vähätellä perinteisiä aseita – niiden tehoa testataan valitettavasti päivittäin eri puolilla maailmaa. Miksi on tuhottu rynnäkkökiväärejä, panssareita tai it-aseita? Eihän varastorasva paljon maksa. Miinahölmöily on omassa sarjassaan.”

Asiatekstiä tältä osin Iltalehden pääkirjoitustoimitukselta!

Lopuksi tahdon entiseen tapaani todeta, että toimivaa tavaraa ei pidä hävittää. Jo tehdyt puolustusmateriaalin hävittämiset pitää tutkia ja meneillään olevat romutukset tulee lopettaa tutkimusten ajaksi. Tarvittaessa puolustusvalmiutemme nakertamiseen todetusti syylliset on saatettava vastuuseen.