Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Suomi valvomaan Islannin ilmatilaa?

Keskustelu Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan on nähty merkkinä Suomen ulkopoliittisen linjan muuttumisesta: sotilaallisesti liittoutumaton Suomi osallistuisi Nato-maan ilmatilan valvontaan. Hiljaisuudessa valmisteltu asia on ollut esillä tasavallan presidentin sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan eli Utvan kokouksessa. Utva päätti käynnistää asiasta selvityksen.

On totta, että Islanti tarvitsee apua ilmatilansa valvonnassa. Satujen saarella ei ole omaa armeijaa, ja Yhdysvallat on sulkenut lentotukikohtansa Keflavikissa. Suomelle osallistuminen kuitenkin tarkoittaisi sitoutumista Naton projektiin.

Vuonna 2009 Suomi tyrmäsi ajatuksen osallistumisesta. Tuolloin hanketta pidettiin kalliina ja poliittisena. Suomelle on myös tarjottu mahdollisuutta osallistua Baltian ilmavalvontaan, mutta nämäkin ehdotukset on johdonmukaisesti torjuttu.

Nyt Islantiin lähtöä perustellaan pohjoismaisella yhteistyöllä ja suomalaisten lentäjien saamalla harjoituksella. Molempia perusteluja on syytä kriittisesti arvioida. Kokonaisuudessaan operaatiossa on paljon avoimia kysymyksiä, joihin eduskunta kaipaa hallitukselta vastauksia.

Pohjoismainen yhteistyö on kannatettavaa, mutta Islanti-operaatiota on vaikea nähdä sotilaallisesti saati taloudellisesti järkevänä. Hornet-lentäjillemme ei Islannissa ole tarjolla koulutuksellisia haasteita. Maahenkilökunnan tarve huomioiden operaatio on kallis.

Näillä näkymin Suomi olisi mukana operaatiossa neljällä hävittäjällä kolme viikkoa vuodessa. Lentotunnit olisivat pois kotimaan tehtävistä. Rahat nyhdettäisiin Puolustusvoimilta, joka on tällä hetkellä muutenkin ahtaassa taloudellisessa raossa. Islanti tai Nato ei maksaisi Suomelle ilmavalvonnasta.

Myös operaation kesto on kysymysmerkki. Hallitus ilmeisesti kaavailee lyhytaikaista operaatiota. Mutta käytännössä voi olla vaikea irtautua, kun kerran on sitoutunut – vertailukohteena vaikka Baltian ilmavalvonta. Entä onko mahdollista, kuten Islannin ulkoministeri on todennut, että Islannin ilmapuolustus lopulta siirretään Natolta kokonaan Pohjoismaiden vastuulle?

Operaation oikeudellinen perustakin on selvitystä vailla. Kyse ei ole kansainvälisestä kriisinhallinnasta, vaan harjoituksesta. Ja mikä on hallituksen logiikka? Miksi osallistuisimme Islannin ilmavalvontaan, kun sanoimme ei Baltian ilmavalvonnalle?

Jos Islantiin kuitenkin poliittisista syistä lähdetään, mitä en osaa pitää mielekkäänä, pitää ilmavoimille antaa siihen myös resurssit. Puolustusmenojen leikkauksissa on kipuraja ohitettu.

Kolumni julkaistu Keski-Uusimaassa 27.5.2012.

Kyselytunnilla Islannin operaatiosta

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla eilen nousi esille Suomen mahdollinen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan. Pääsin kysymään pääministeriltä seuraavaa:

Jussi Niinistö/ps:  Arvoisa puhemies! Ei voi välttyä vaikutelmalta, että hallitus itse asiassa käyttää pohjoismaista yhteistyötä, mikä sinällään on hyvin kannatettavaa, eräänlaisena peitevärinä sille, mikä on hallituksen tavoitteena taustalla, eli Nato-suhteen syventämiselle ja yleensä transatlanttisille suhteille. Mikä on, että hallituksen täytyy pimittää tietoa Islannin operaatiosta? Mitä siinä niin häpeiltävää on? Millä aikataululla tämä on nyt sitten etenemässä Utvan kautta tänne eduskuntaan, ja menevätkö nämä rahat tosiaan Puolustusvoimien toimintamenoista? Voiko näitä miltään muulta momentilta ottaa? Kansainvälisestä kriisinhallinnasta ehkä.

Pääministeri Jyrki Katainen:  Arvoisa puhemies! Aikataulusta en ihan tarkkaan osaa sanoa, mutta jos jotakin nyt pitäisi veikata, niin olisikohan syksyn asioita. Tässä ei ole mitään pimitettävää. Kaikki tämä käydään hyvin avoimesti läpi myös eduskunnassa heti, kun vaan osataan vastata kaikkiin kysymyksiin. Meillä on iso joukko asioita, joita paraikaa selvitetään, muun muassa tämä talouspuoli. Meillä ei ole pienintäkään tarvetta pimittää transatlanttisen yhteistyön tiivistämisen pyrkimystä, me teemme sen avoimesti ja vakaasti harkiten ja ihan tietoisesti. Me haluamme vahvistaa Suomen transatlanttista yhteistyötä. Samoin me haluamme vahvistaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Tämä on ihan selkeästi luonnollisesti myös Nato-maan ilmavalvontakysymys, siinäkään ei ole mitään pimitettävää. Eli tästä kaikesta pitää käydä hyvin avoimesti keskustelua. Mutta semmoinen väite, että tämän varjolla Suomi liikkuisi Natoa kohti, ei pidä paikkaansa. Kaikki tietävät, että Suomi on ollut Nato-yhteistyön kanssa hyvin aktiivinen takavuosina ja on sitä tälläkin hetkellä.

Harmillista, että kyselytunnilla eivät olleet ulkoministeri Erkki Tuomioja tai puolustusministeri Stefan Wallin. Harmillista oli myös se, etten päässyt esittämään pääministerille toista kysymystä. No, sen jätän varastoon, sillä keskustelu varmasti jatkuu.

Radiossa Islannin ilmavalvonnasta

Olin tänään mukana Ylen Ajantasan vallattomasti valtiopäivillä -ohjelmassa. Keskustelimme puolustusvaliokunnan kansanedustajakollegoiden Sofia Vikmanin (kok.) ja Tuula Peltosen (sd.) kanssa Suomen suunnitelmista osallistua Islannin ilmatilan valvontaan. Toisena aiheena oli tämän illan EU-huippukokous talouskasvusta. Kreikan tilanne puhutti. Toimittajana ohjelmassa oli Päivi Neitiniemi.

Painotimme kotiuttamisrahan merkitystä

Jätimme eilen muiden Perussuomalaisten puolustusvaliokunnan jäsenten kanssa vastalauseen liittyen asevelvollisuuslain muuttamiseen.

Hallitus esittää asevelvollisuuslakia muutettavaksi siten, että varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella kaikista palvelusajoista.

Pidämme oikeana palvelusajan lyhentämisen kohdentamista varusmieskoulutuksen loppuvaiheeseen ja kiittelimme vastalauseessa sitä, että kenttäkouluttajien määrää peruskoulutuskaudella lisätään. Mielestämme asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämiseen liittyvät seikat olisi kuitenkin tullut valiokunnan mietinnössä ottaa pontevammin huomioon.

Ensiarvoisin kehittämiskohde on mielestämme kotiuttamisrahan palauttaminen.

Moni asevelvollinen joutuu tukeutumaan toimeentulotukeen varusmiespalveluksen päätyttyä esimerkiksi maksaakseen vuokransa. Koska varusmiespalveluksen lyhentämisestä koituu säästöjä sosiaali- ja terveysministeriön budjettiin, on johdonmukaista, että kotiuttamisraha maksetaan sen hallinnonalan käyttövaroista eikä puolustusbudjetista, vastalauseessa todetaan.

Mielestämme varusmiehille tulisi myös kertyä eläkettä varusmiespalvelusajalta ja heidän palveluksensa tulisi lukea hyväksi siviiliopinnoissa.

Vastalauseeseemme yhtyi myös vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho.

Islanti-operaatio ei ole mielekäs

Tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan (Helsingin Sanomat Vieraskynä 20.5.). Hän näkee sen merkkinä ulkopoliittisen linjan muuttumisesta: liittoutumaton Suomi osallistuisi Nato-maan ilmatilan valvontaan.

Pohjoismainen yhteistyö on kannatettavaa, mutta Islanti-operaatio ei ole sotilaallisesti saati taloudellisesti mielekäs. Hornet-lentäjille ei ole Islannissa tarjolla koulutuksellisia haasteita. Maahenkilökunnan tarve huomioiden operaatio olisi myös kallis ja sen kesto kysymysmerkki. Rahat otettaisiin ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Puolustusvoimien toimintamenoista.

Operaation laillinen perustakin on selvitystä vailla. Kyse ei ole kansainvälisestä kriisinhallinnasta, vaan harjoituksesta. Ja mikä on hallituksen logiikka? Miksi osallistuisimme Islannin ilmavalvontaan, kun sanoimme ei Baltian ilmavalvonnalle?

Jos Islantiin kuitenkin poliittisista syistä lähdetään, pitää ilmavoimille antaa siihen myös resurssit. Puolustusmenojen leikkauksissa on kipuraja ohitettu.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 22.5.2012.

Suomi mukaan Islannin ilmavalvontaan?

Helsingin Sanomat uutisoi tänään Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmatilan valvontaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Hiljaisuudessa valmisteltu asia oli tänään esillä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli UTVA:ssa, joka päätti käynnistää asiasta selvityksen. UTVA:n kokouksessa oli mukana myös tasavallan presidentti.

Pohjoismainen yhteistyö on hyvästä. Ilmeisesti kaikki Suomen puolueet kannattavat sitä, mukaan lukien Perussuomalaiset. Nähtävästi hallitus haluaa vauhdittaa pohjoismaista puolustusalan yhteistyötä toden teolla tällä Islannin ilmatilan valvontaoperaatiolla, joka ainakin äkkiseltään herättää useita kysymyksiä. Annoin Yleisradion TV-uutisille asiasta haastattelun ja olin varauksellinen. Ohessa perusteitani “duubioille”.

Ensinnäkin kustannukset. Puolustusvoimat on tunnetusti tällä hetkellä erittäin ahtaassa taloudellisessa raossa. Kansainvälisen kriisinhallinnan momentiltakaan ei varoja voi irrottaa Islannin ilmatilan valvontaan. Maa kun ei ole kriisikohde, vaikka taloudessa ongelmia on ollutkin. Menisivätkö varat oman maan puolustamisesta eli puolustusvoimien (ilmavoimien) toimintamenoista? Siltä valitettavasti näyttää.

Lentotunteja piloteillemme tulisi, mutta ne kustannukset – eikä pidä unohtaa maahenkilökunnan tarvetta! Pohjoismailla on erilaiset hävittäjätyypit käytössään. Nato-yhteensopivuutta löytyy, etenkin Suomesta, mutta koneet ovat erilaisia. Hornetista Gripeniin ja siltä väliltä. Helsingin Sanomien mukaan Suomi olisi mukana operaatiossa neljällä hävittäjällä kolme viikkoa vuodessa. Koneet olisivat pois kotimaan tehtävistä.

Toiseksi logiikka. Miksi osallistuisimme Islannin ilmavalvontaan, kun sanoimme ei Baltian ilmavalvonnalle? Ja mikä on operaation laillinen perusta? Kyse ei ole kriisinhallinnasta. Suomi ei ole Nato-maa (Ruotsi varmaankin vetoaa solidaarisuusjulistukseensa tässä yhteydessä). Islanti puolestaan on Nato- muttei EU-maa.

Kolmanneksi kesto. Hallitus ilmeisesti kaavailee lyhytaikaista operaatiota. Mutta käytännössä tämänkaltaisesta operaatiosta on vaikea irtautua, kun siihen kerran on sitoutunut – vertailukohteena vaikka Baltian ilmavalvonta. Ja lopulta mitä konkreettista hyötyä Islannille saati sitten pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle olisi lyhytkestoisesta hankkeesta?

Eli hankkeessa on vielä toistaiseksi runsaasti avoimia kysymyksiä, joihin eduskunnan on saatava vastauksia. Vankkoja sotilaallisia perusteita osallistumiselle on ainakin näillä tiedoin vaikea hankkeessa nähdä. Ensi keskiviikkona kuulemme puolustusvaliokunnassa ulkoministeri Tuomiojaa, ehkä tämä vyyhti lähtee siitä purkautumaan.