Aihearkisto: sosiaalipolitiikka

Puhuin kaupunginvaltuustossa

 

Ohessa otteita pitämästäni ryhmäpuheesta 24.4.2019 Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kyseessä oli lähetekeskustelu vuoden 2020 talousarviota varten. Video kokouksesta löytyy tästä linkistä, oma puheenvuoroni kohdasta 2:10:30.

Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki panostaa ennen muuta turvallisuuteen, perheisiin ja pienyrittäjiin. Näistä lähtökohdista rakentuu toimiva kaupunki, joten niiden pohjalta on rakennettava myös ensi vuoden budjetti.

Turvallisuus on perusoikeus. Tiettyjen kaupunginosien kohdalla tapahtunut turvattomuuden lisääntyminen – tai vähintäänkin tunne turvattomuuden lisääntymisestä – on tosiasia. Jokaisella tulee olla mahdollisuus liikkua Helsingissä turvallisesti vuorokaudenajasta ja kaupunginosasta riippumatta.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on koko Suomelle mutta erityisesti Helsingille kauniisti sanottuna suuri haaste, johon tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä.

Tavoitteena on oltava mahdollisimman pikainen integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan: suomalaisen lainsäädännön, kulttuurin ja tapojen omaksuminen sekä suomen kielen opiskeleminen. Sininen valtuustoryhmä tahtoo, että Helsinki ei tarjoa laittomasti maassa oleville ylimääräisiä palveluja ja että se osaltaan pyrkii päättäväisesti vähentämään laittomasti maassa olevien määrää.

Kodista kaikki lähtee. Helsingin on oltava perhemyönteinen kaupunki. Siksi perheiden tarvitsemia peruspalveluja tulee kehittää niin, että päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset – kuin myös kirjastot ja liikuntapaikat – löytyvät läheltä. Kotona lastaan hoitavien äitien ja isien arkea on tuettava enemmän. Esimerkiksi Helsinki-lisä yli 2-vuotiaiden lasten vanhemmille voidaan palauttaa.

Edelleen Sininen valtuustoryhmä korostaa vuodelle 2020 toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen, koulukiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Helsingin on oltava aktiivisesti mukana esimerkiksi harrastustakuussa, jossa jokaiselle lapselle, jokaiselle nuorelle pyritään saamaan vähintään yksi hyvä harrastus.

Perheistä huolehtiva kaupunki pitää luonnollisesti hyvää huolta myös ikääntyneistä, ja siksi kotihoitoon ja vanhuspalveluihin on suunnattava riittävästi resursseja. Hyvään hoitoon vaaditaan lisää tekeviä käsiä. Lisäksi kaupungin tulee tukea niitä ihmisiä, jotka hoitavat läheistään kotona. Omaishoitajien taloudellinen toimeentulo, jaksaminen ja palveluihin pääsy on turvattava.

Maanpuolustustahdosta on kyse

On totta, että maanpuolustustahto on MTS:n kyselyssä alentunut ja on nyt tilastojen mukaan yhtä alhaalla kuin 30 vuotta sitten. Suurin lasku on tapahtunut iältään alle 25-vuotiaiden sekä puolueista erityisesti vihreiden kannattajien keskuudessa.

Pelkästään tällä otoksella ja tällä menetelmällä tehdystä yksittäisestä tuloksesta ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tulos on joka tapauksessa otettava vakavasti. Maanpuolustustahto on tärkeä asia koko kansakunnalle.

MTS:n tulosta sulatellessa on hyvä muistaa, että varusmiesten maapuolustustahto on edelleen korkealla tasolla (nyt jo 4,2 – skaalan ollessa 1-5). Tämä ilmenee esimerkiksi kuluvan vuoden maalis- ja kesäkuussa kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Varusmiehet ovat todellisia turvallisuuden tuottajia, varusmiehet ovat arjen sankareita, joille meidän tulee olla kiitollisia. Jos heidän maanpuolustustahtonsa olisi laskussa, olisin todella huolissani.

Yleisesti ottaen maanpuolustustahtomme on edelleen kansainvälisesti verrattuna omaa luokkaansa. MTS:n maanpuolustustahtokysymykseen vastasi myöntävästi 2/3 kansalaisista. Lisäksi on huomioitava, että kansalaisten henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen hyvällä tasolla ja siinä tapahtuneet muutokset menevät kyselyn virhemarginaaliin.

Voi olla, että nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhempien kertomusten kautta.

Toisaalta on pantava merkille kyselyn aikana käyty keskustelu mediassa. Oli paljon löysää puhetta ja epärealistisia ajatuksia niin sanotusta kansalaispalveluksesta. Asiasta, jonka tarvetta tai sisältöä ei ole missään osoitettu. Joillekin saattoi tulla harhakuvitelma jostain varusmiespalvelua helpommasta vaihtoehdosta suorittaa kansalaisvelvollisuutensa.

Valitettavasti MTS:n mielipidekyselyt eivät tuota tietoa siitä, mitä syvempiä ajatuksia näiden näkemysten takana on tai mistä vaihtelut eri vuosien tuloksissa johtuvat. Näin ollen yksi selkeä toimenpide on selvittää lukujen taustatekijät. Puolustushallinnossa on parhaillaan tekeillä selvitys nuorten aikuisten, eli alle 35-vuotiaiden, näkemyksistä ja asenteista maanpuolustukseen. Sen tulokset saamme ensi vuoden alkupuolella.

Sen kuitenkin tiedämme, että maanpuolustustahdossa ei ole kyse kansalaisten suhteutumisesta Puolustusvoimat-nimiseen organisaatioon. Siinä on kyse siitä, kuinka legitiimiksi järjestelmämme ylipäätään koetaan ja kuinka voimakkaasti kansalaiset samaistuvat Suomi-nimiseen kansallisvaltioon. Eli kuinka puolustamisen arvoisena Suomi koetaan.

Sotiemme perinnejärjestöt ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaatiot tekevät arvokasta työtä. Jokaisen on voitava tuntea Suomi puolustamisen arvoiseksi maaksi. Tästä syntyy maanpuolustustahto. Siksi pitää ehkäistä syrjäytymistä, siksi pitää hoitaa työllisyyttä ja siksi on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Kenraali Adolf Ehrnroothin kuolemattomin sanoin: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”

Puolustusministeri Niinistön puheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa maanpuolustustahdosta 5.12.2018.

Palvelusturvallisuus etusijalla

Puolitoista viikkoa sitten heräsimme surulliseen, pysäyttävään uutiseen: kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja oli kuollut tasoristeysonnettomuudessa Raaseporissa. Onnettomuus herätti kysymyksen palvelusturvallisuudesta.

Puolustusvoimien toiminnassa asevelvollisten palvelusturvallisuus on aina etusijalla. Näin ollen on tärkeä selvittää onnettomuustapahtuma ja siihen johtaneet syyt. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätökset otetaan luonnollisesti huomioon toimintaa kehitettäessä.

Ennen Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätöksiä on tehtävissä parannuksia. Ministeri Pirkko Mattilan johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu parannuksia asevelvollisten tapaturmalakiin, jossa tapaturmavakuutuksen korvaustasot nostetaan kriisinhallinnan kanssa samalle tasolle.

Nykyinen laki paransi asevelvollisten vakuutusturvaa jo tämän vuoden alusta, mutta nyt sitä parannetaan edelleen. Valmisteltavat lisäkorvaukset pyritään saamaan voimaan vuodenvaihteessa.

Toinen kysymys on Suomen pari tuhatta valvomatonta tasoristeystä. Siniset ovat valmiita edistämään kaikkia niitä ratkaisuja, joilla valvomattomat tasoristeykset poistetaan.

Valvomattomia ja suojaamattomia tasoristeyksiä on noin kaksi tuhatta. Niiden poistaminen edellyttää kymmenien miljoonien investointia. Se on kuitenkin pieni raha, jos sillä voidaan säästää ihmisten elämä ja terveys.

Kokoonnuimme Pirkanmaalla

WP_20160820_12_07_51_Pro pakattu

Perussuomalaisten ministeriryhmä kokoontui kesäkokoukseensa 19.-20. elokuuta Pirkanmaalla. Kokouksen pääpaino oli valtion ensi vuoden budjetissa ja kuun taitteen budjettiriihessä. Ryhmä oli lisäksi kansalaisten tavattavissa Parkanossa, Tampereella, Kangasalla ja Valkeakoskella.

Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä.

Budjetissa on merkittäviä panostuksia työllisyyteen: esimerkiksi se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Tämä mahdollistaa yli 10 000 työttömän tukemisen. Kuitenkin lisää toimia ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tarvitaan, sillä vaikka työttömyys kääntyi kesän aikana pieneen laskuun, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole valitettavasti olemassa kaiken hoitavaa ratkaisua, mutta yksi varteenotettava keino on päästää jo vuosia työttömänä olleet yli 60-vuotiaat kertaratkaisulla eläkkeelle. On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka ei syytä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Tämä ”Lex Lindström” olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun.

Päivähoitomaksujen korotusten peruminen on ollut viime aikoina laajasti esillä. Perussuomalaisten tavoite ei ole maksujen korottaminen, mutta hallitusohjelmassa on sovittu tietty kokonaisuus. Olemme kuitenkin valmiita rahoittamaan päivähoitomaksujen noston perumisen pääomaveron ylimmän luokan korotuksella.

Keskustelimme myös EU:n päästöesityksestä. Kuukausi sitten julkaistu komission ei-päästökauppasektorin taakanjakoehdotus ei voi hallitukselle käydä, sillä se on räikeästi hallitusohjelman vastainen. Ehdotettu taakanjako nostaisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja näkyisi autoilijalle bensapumpulla. Hallituksen on nyt ilmoitettava tiukka neuvottelukanta, sillä ehdotuksen hyväksyminen maksaisi merkittävästi teollisuuden työpaikkoja.

Mitä kuuluu krihaveteraaniohjelmalle?

Kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimeenpano etenee tavoitteiden mukaisesti. Poikkihallinnollisessa yhteistyössä valmisteltu Kansallinen kriisinhallinnan veteraaniohjelma sisältää toimenpiteitä ja tehtäviä vuosille 2015-2019.

Tänä suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan 60-vuotisjuhlavuonna toteutetaan muun muassa kriisinhallinnan veteraanikortin lähettäminen tunnukseksi ja tunnustukseksi kaikille kriisinhallintatehtävissä palvelleille noin 40 000 suomalaiselle. Kortit on tarkoitus lähettää joulukuun alkuun mennessä. Toinen tämän vuoden tavoite on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan kriisinhallinnan ammattitauti- ja tapaturmalain antaminen hallituksen esityksenä eduskunnalle. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.1.2017 lukien.

Tulevien vuosien toimenpiteitä ovat mm. palveluksen aikaisen tuen kehittäminen ja tutkimushanke psykososiaalisen toimintakyvyn tuen kehittämiseksi. Lisäksi toteutetaan hanke, jossa kerätään ja analysoidaan kokemuksia sellaisilta lapsilta ja nuorilta, joiden vanhemmista toinen on tai on ollut kriisinhallintatehtävissä.

Viime vuosikymmenellä kriisinhallinnan toimintaympäristö muuttui aiempaa vaativammaksi eivätkä kaikki seurannaisvaikutukset ole välttämättä vielä tulleet ilmi. Jotta niin viranomaiset kuin vapaaehtoistoimijatkin pystyvät paremmin vastaamaan kriisinhallintaveteraanien muuttuviin tarpeisiin, on kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa tarkoitus jatkaa myös vuoden 2019 jälkeen.

Eläkeratkaisun katkera kalkki

Sotilaseläkejärjestelmää muutetaan osana yleistä eläkeratkaisua. Vaikka eläkelain lopullinen hyväksyntä vielä puuttuu, on valiokuntakäsittelyvaihe lainsäätämisen osalta päättynyt. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi aiheesta mietinnön viime viikolla. Mietintöön sisältyy puolustusvaliokunnan maanpuolustuksen tarpeet ymmärtävä yksimielinen lausunto.

Tappioksemme sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kuullut lainkaan puolustushallinnon työnantajan edustajia, eikä myöskään ottanut huomioon puolustusvaliokunnan yksimielistä lausuntoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta, kuten edellisen hallituksen aikana tehty valmistelu, ei huomioinut tässä asiassa maanpuolustuksen etuja. Sotilaseläkejärjestelmä nähtiin virheellisesti vain sosiaalipoliittisena ratkaisuna, mikä heijastuu myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä.

Eläkeuudistus kokonaisuudessaan on niin merkityksellinen asia, että kaikki puolueet haluavat sen etenevän eduskunnan päätöksenteossa. Jälkeenpäin voi arvioida, että sotilaseläkejärjestelmän osalta virhe tapahtui sen tultua osaksi valtion eläkejärjestelmää. Näin tässä uudistuksessa meni lapsi pesuveden mukana.

Puolustusministerinä yritin kahteen otteeseen sotilaseläkejärjestelmään tehtävien muutosten palauttamista uudelleen valmisteluun. Kumpikaan esitys ei johtanut haluamaani lopputulokseen. Demokratiassa tähän on tyytyminen.

Puolustusministerinä minua huolettaa ammattireservin pieneneminen, joka uhkaa puolustusratkaisuamme. Kenelläkään ei ole vielä vastausta siihen, miten ammattireservin tarvittava määrä jatkossa saavutetaan. Keinona on esitetty mm. sotilasvirkojen määrän lisäämistä kuudella sadalla (kustannnusarvio 40 M€/v), mutta tässä taloudellisessa tilanteessa se näyttää epätodennäköiseltä. Toisena vaihtoehtona on esitetty lisäeläkevakuutusta. Se on tutkimisen arvoinen vaihtoehto.

Ymmärrän ammattisotilaiden ajatukset tämän asian osalta ja erityisesti niiden kannalta, joiden palvelusuralla eläke-etuutta muutetaan jo toistamiseen. Mutta toisaalta toivon, että henkilökunta näkee oman palveluksensa Puolustusvoimissa muutoinkin kuin vain eläke-etujen valossa.