Aihearkisto: talouspolitiikka

Perussuomalaiset ei petä

Edellisissä eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset sai historiallisen vaalivoiton, jytkyn, joka yllätti vanhat puolueet. Kansalaiset luottivat Perussuomalaisten vaaliohjelmaan – erityisesti EU:n turmiolliseen tukipolitiikkaan haluttiin muutosta.

Vaalivoitosta huolimatta Perussuomalaisten tie ei johtanut hallitukseen. Virheellisesti sixpack-hallituksen puolueet ovat kääntäneet tämänkin päälaelleen väittäen, ettei Perussuomalaisista ollut vastuunkantajiksi.

Jyrki Kataisen aloitettua hallitustunnustelut hän esitti mukaan kutsutuille puolueille kynnyskysymyksiä. Yksi näistä kysymyksistä kosketti Kreikan tukipolitiikan jatkamista. Jos olisimme vastanneet tähän kysymykseen myöntävästi, niin me olisimme pettäneet vaalilupauksemme, äänestäjämme ja itsemme. Kuten puheenjohtaja Timo Soini tuolloin totesi: ”Jos itsensä pettää, mitä jää jäljelle – ei mitään.”

Tämän Kataisen hallituksen puolueet käänsivät virheellisesti Perussuomalaisia vastaan. Me emme muka olleet valmiita hallitusvastuuseen. Viesti upposi moniin toimittajiin, sillä samaa asiaa vatkataan edelleen monissa vaalihaastatteluissa.

Me emme pettäneet tuolloin, emmekä petä näidenkään vaalien jälkeen. Äänestämällä Perussuomalaisia tiedät mitä saat. Me kannamme vastuumme – nyt ja tulevaisuudessa. Linja pitää.

Hyvinvointivaltio turvattava

Ylellä on tänään Perussuomalaisten puoluepäivä. Olin Ylen aamu-tv:ssä haastateltavana ja SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marinin ja Köyhien asialla -puolueen puheenjohtaja Terttu Savolan tentattavana.

Kuva: Yle.
Kuva: Yle.

Totesin, että vähävaraisten aseman parantaminen on Perussuomalaisille tärkeää. Tonni käteen kuukaudessa ja ruuan arvonlisäveron alentaminen ovat esimerkkejä niistä keinoista, joita olemme ehdottaneet vähävaraisten tilanteen helpottamiseksi. Verotus on määrättävä maksukyvyn mukaan.

Hyvinvointivaltion turvaamiseksi Suomen on vähennettävä maamme rajojen ulkopuolelle suuntautuvia, ns. maailmanparannusmenoja, kuten kehitysapua, ulkomaille virtaavaa sosiaaliturvaa ja EU:n jäsenmaksuja.

Miten Suomi nousuun?

Työ, talous ja turvallisuus – siinä eduskuntavaalien 2015 pääteemat. Koska turvallisuusasioita olen blogissani pohtinut ehkä jo liikaakin, on aika valottaa Perussuomalaisten talouspoliittisia linjauksia pähkinänkuoressa.

Miten Suomi saadaan nousuun? Se tapahtuu varmistamalla vientisektorimme kilpailukyky. On esimerkiksi laskettava energiaveroja ja alennettava lupabyrokratiaa sekä muuta hallinnollista taakkaa. Palkkamalttiakin tarvitaan. Yleissitovuus on hyvä, mutta työpaikoille tarvitaan lisää paikallista sopimista. Koska fakta on, että pk-yrittäjät työllistävät, on arvonlisäveron alarajaa nostettava. On otettava käyttöön Viron mallinen verotus työllistäville kasvuyrityksille. Voimme myös uudistaa konkurssilainsäädäntöämme.

Miten velkaantuminen taitetaan? Se tapahtuu julkista sektoria tehostamalla. Sote-uudistus tarvitaan, ja palveluita voidaan sähköistää. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä leikata, mutta se on mieluiten tehtävä niin sanotuista maailmanparannusmenoista: sellaisista kuin kehitysavusta, maahanmuuton kustannuksista ja EU-jäsenmaksuista. Leikata voidaan myös valtionhallinnon IT-kuluista, tehottomista yritystuista ja tuulivoiman syöttötariffeista eli takuuhinnoista.

Mitä muuta? Perussuomalaiset kannattaa autoveron poistoa, energiaverojen laskua ja tuloveron laskemista siten, että tonnin kuussa voi ansaita verovapaasti. Suursäätiöt haluamme verolle. Energiapolitiikassa on syytä satsata enemmän omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme kohentaviin energialähteisiin, kuten turpeeseen ja puuhakkeeseen. Turhaa sääntelyä on purettava; aloitetaan se surullisenkuuluisasta haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta!

Lopuksi on vielä todettava, että kun Suomen kaltaisessa monipuoluedemokratiassa vaalit ja hallitusneuvottelut on käyty, ei minkään puolueen ohjelmat toteudu hallitusohjelmassa sellaisenaan. Asioista on pystyttävä sopimaan yhdessä. Uskon, että säästöjen aikaansaaminen kasvua tukahduttamatta on mahdollista. Perussuomalaiset on osaltaan valmis vastuuseen, jotta isänmaa saadaan nousuun.

Käydään vaalit ensin!

Olin puolueen varapuheenjohtajan ominaisuudessa haastateltavana Yle Puheen Politiikkaradiossa. Puolituntinen käsitteli laajasti perussuomalaista politiikkaa. Erityisesti puhuttivat EU, puolustusasiat ja tuleva hallituspohja.

Totesin, että Perussuomalaisten linja suhteessa tukipakettipolitiikkaan pitää. Nykyisen ja aiempien hallitusten noudattama turmiollinen linja on muutettava. Jos Kreikka ei noudata sääntöjä, se on laitettava ulos eurosta.

Toimittaja Tapio Pajunen kysyi, pitäisikö Suomen Perussuomalaisten mielestä erota EU:sta. Vastasin, että on seurattava, mitä unionissa tapahtuu. Esimerkiksi Iso-Britannia on mahdollisesti suuntautumassa ulos unionista.

Perussuomalaiset näkisi EU:n mieluiten talous- ja vapaakauppaliittona. Liittovaltiokehitystä emme kannata. Euro ei ole ollut menestystarina. Haluamme vähemmän EU:ta, mutta parempaa.

Puolustuspoliittista perusratkaisuaan Suomen ei EU:n varaan kannata rakentaa, vaikka juuri turvallisuuden vuoksi monet aikoinaan Suomen EU-jäsenyyden puolesta äänestivät. Mitään EU-armeijaa ei ole olemassa, ja on vaikea kuvitella, että sellaista ihan lähiaikoina aikaan saataisiinkaan. Paljon puheita, vähän tekoja.

Nato-optiotakaan ei ole olemassa – se on suomalaisten mielikuvituksen tuotetta. Sanoin tämän ääneen samaisessa Politiikkaradiossa pari vuotta sitten ja sen jälkeen samalle kannalle on tullut yhä useampi suomalainen poliitikko. Väitän, että hallituspohjasta riippumatta seuraavaan hallitusohjelmaan ei enää kirjata Nato-optiokäsitettä, joka hämärtää ihmisten käsitystä siitä, että meillä olisi Nato-jäsenyyteen jokin paraatiovi auki.

Perussuomalaisten linja on, että ensisijaisesti on laitettava oma puolustus kuntoon. Toissijaisesti voidaan tehdä Nato-selvitys, jossa kiihkottomasti selvitetään, mitkä ovat Naton hyödyt ja haitat. Näin saataisiin kansalaiskeskustelua aiheesta faktapohjaisemmaksi.

Hyvin asioihin perehtynyt toimittaja Pajunen myös hieman epäili Perussuomalaisten kaltaisten populistipuolueiden hallituskestävyyttä. Aiheestakin, kun muistamme SMP:n historian. Sanon kuitenkin, etteipä hajonnut eduskuntaryhmämme tälläkään vaalikaudella, vaikka sitä jytkyvaalien jälkeen niin hartaasti uumoiltiin.

Perussuomalaisten tavoitteena on voittaa vaalit ja päästä hallitukseen. Suomella on edessä vakavat ajat niin talouden kuin turvallisuuden saralla. Perussuomalaiset vastuullisena puolueena haluaa olla mukana laittamassa asioita kuntoon.

Ykkösvaihtoehtomme hallituspohjaksi olisi kolmen suuremman puolueen muodostama vahva enemmistöhallitus, joka pääsisi tekemään Suomen edun mukaisia kipeitäkin päätöksiä. Takiaispuolueita ei tarvita.

Suosikkipuolueita hallituskumppaneiksi ei tässä vaiheessa kannata käydä listaamaan. Käydään vaalit ensin ja katsotaan sitten, millä kokoonpanolla hallitusneuvotteluja käydään.

Turvallisuuspoliittinen ohjelma julkaistu

Perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen ohjelma on julkaistu.  Se sisältää ulkoisen (mm. puolustusvoimat) ja sisäisen (mm. poliisi) turvallisuuden lisäksi oikeuspoliittisen osion. Johdin ohjelman laatinutta työryhmää ja esittelin lopputuloksen työmiehen tuumaustunnilla.

Mediassa ohjelmastamme nostettiin esiin ennen muuta jalkaväkimiinat. Hyvä niin. Perussuomalaiset vaatii, että Suomen on irtauduttava jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, sillä tarvitsemme niitä yhtenä osasena uskottavaa ja kustannustehokasta koko maan puolustusta. Tästä teemastamme kirjoittivat ainakin Yle, Ilta-Sanomat ja Suomen Uutiset.

Kiinnitin tiedotustilaisuudessa huomiota siihen, että viime kesänä puoluekokouksessaan jalkaväkimiinojen palauttamista kannattaneen aloitteen hyväksynyt Kokoomus ei ole edistänyt asiaa millään tavalla. Se ei aio ensi vaalikaudellakaan ajaa Ottawan sopimuksesta irtaantumista. Asian uutisoi Ilta-Sanomat. Tämä on hyvä Kokoomuksen äänestäjien tietää.

Vaan mitä asiasta ajattelee galluppeja johtava Keskusta? Sen kanta on suorastaan ratkaiseva.

Lisäksi vaatimuksemme puolustusmenojen korottamisesta ensi vaalikaudella noteerattiin: edellä mainittujen medioiden lisäksi aiheen otti esiin ainakin Talouselämä.

Mediahuomiota keräsi viikonloppuna myös ulkoministeriön katsaus Suomen harjoittamasta turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä.

Totesin mm. Savon Sanomille, että katsaus on hyvä alku, joka voi antaa polttoainetta kansalaiskeskustelulle. Katsaus ei kuitenkaan poista Nato-selvityksen tarpeellisuutta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja toki riensi heti vastustamaan ajatustani.

Ensi vaalikaudella on laadittava Nato-selvitys, jossa analysoidaan jäsenyyden hyödyt ja haitat kokonaisvaltaisesti. Tämä huomioni otettiin esiin Iltalehden pääkirjoituksessa, jossa pohdittiin ulkoministeriön katsauksen antia.

Puolustusmäärärahoja, sotalaivoja ja Ukrainaa

Olin puhumassa Maanpuolustuskiltojen liiton perinteisessä vuotuisessa turvallisuuspolitiikan seminaarissa Santahaminassa. Totesin, että puolustusmateriaalihankinnoissa on viime vuodet menty riskillä. Nykyiset määrärahat eivät yksinkertaisesti riitä.

Puutelista on pitkä – aina ilmatorjuntajärjestelmistä panssarintorjunta-aseisiin ja rynnäkkökiväärin patruunoihin asti.

Verkkouutiset ja Maaseudun tulevaisuus kirjoittivat puheestani, jonka ydinsanoma on: oma puolustus kuntoon.

Santiksen seminaarissa oli myös paneeliosio, johon kansanedustajakollegoistani osallistuivat Kiovasta juuri palannut Ilkka Kanerva ja Pertti Salolainen. Tulkitsen etenkin jalkaväkimiinakantojeni saaneen vankan kannatuksen kiltalaisilta. Sain lukuisia kehotuksia: pidä linjasi. Niin teen. Taistelu jatkuu tieuran suunnassa.

Hufvudstadsbladet uutisoi, että Helsingin telakka on jäämässä paitsioon, kun Merivoimat lähivuosina päättää uusien sotalaivojen hankinnasta (Laivue 2020 -hanke). Lehden tietojen mukaan Merivoimat ei ole keskustellut telakan kanssa lähitulevaisuudessa hankittavien alusten rakentamisesta.

Kommentoin asiaa sanomalla ykskantaan, että todennäköisesti Helsingin telakka ei tule kyseeseen venäläisomistuksen vuoksi. Samaa sanoi Merivoimien edustaja – ehkä yllättävän suorasukaista puhetta virassa olevalta upseerilta.

Myös STT huomioi asian.

Tänä aamuna olin Ylen Aamu-TV:ssä puhumassa Ukrainan tilanteesta yhdessä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Pertti Salolaisen kanssa. Hänen kanssaan olenkin kiertänyt tämän vaalikauden aikana lukuisat paneelit, puhetilaisuudet ja tv-tenttaukset, aina hyvässä hengessä.

Totesin telkkarissa, että tämän viikon neuvotteluissa ollaan ehkä jo lähellä viimeistä tilaisuutta solmia rauha ennen kriisin suurempaa eskaloitumista. Toisaalta en usko minkään osapuolen haluavan suursotaa.

Huomenna tapaamaan ulkoasianvaliokunnan mukana tasavallan presidenttiä, jolta odotamme viimeisintä tietoa Ukrainan tilanteen kehityksestä.