Aihearkisto: ulkopolitiikka

Talviaurinkoa Bodenissa

Kuvat: Puoluetusministeriö

Tein työvierailun Pohjois-Ruotsin varuskuntakeskittymään Bodeniin 19.-20.3.2018.

Vierailun aikana tapasin Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin, jonka kanssa käydyt kahdenväliset keskustelut käsittelivät mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehitystä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä, yhteistyötä Nordefcon puitteissa sekä transatlanttista yhteistyötä. Kyseessä oli jo 38:s tapaamiseni ministeri Hultqvistin kanssa – Liekö jo ennätys alallaan?

Lisäksi tutustuin Ruotsin puolustusvoimien Kiirunatunturin ja Bodenin alueella järjestettävään Vintersol 2018 -sotaharjoitukseen sekä tapasin harjoitusjoukkoja kauniissa maalissäässä. Joukossa oli jo ruotsalaisia varusmiehiä ja reserviläisiä ammattiarmeijan rungon tukena. Ruotsin puolustus ottaa määrätietoisia askeleita oikeaan suuntaan, mitä on Suomessakin tyytyväisyydellä tervehdittävä.

Puolustusministerikokouksen antia

Osallistuin 6.3.2018 EU:n ulkoasiainneuvoston puolustusministerikokoukseen Brysselissä. Asialistalla olivat EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpano ja jatkonäkymät sekä EU:n puolustusrahaston toimeenpano. Lisäksi keskustelua käytiin EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä ja luotiin katsaus EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Yhdeksi pääaiheeksi kokouksessa nousi sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen, mikä on tärkeää myös Suomelle. Kysymys on byrokratian purkamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta; esimerkiksi lupakäytäntöjen helpottamisesta ja sen selvittämisestä, täyttääkö infrastruktuuri myös sotilaalliset vaatimukset. Jäsenmaat päättävät kuitenkin tulevaisuudessakin joka kerta itse joukkojen ja kaluston liikkumisesta alueellaan.

EU:n puolustusaloitteista tehtiin viime vuonna suunnitelmia, ja nyt on toimeenpanon vuoro. PRY:n osalta tehtiin päätös 17 projektista, joista joulukuussa annettiin poliittinen julistus. Lisäksi sovittiin seuraavista askeleista: tänä vuonna on tarkoitus mm. sopia kolmansien maiden osallistumisesta ja todennäköisesti päättää uusista projekteista.

Puolustusrahastoa koskien Suomen tavoite on saada tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämiselle ja parantaa suomalaisen pk-yritysvetoisen ja kilpailukykyisen teollisuuden toimintaedellytyksiä eurooppalaisilla puolustusmarkkinoilla. Komission suunnitelman mukaan EU rahoittaisi vuodesta 2021 alkaen tutkimusta ja kehitystä 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät tästä osalliseksi.

Koskien EU:n ulkopuolisten kumppanien huolia niin korkea edustaja Mogherini, komissaari Katainen kuin useat jäsenmaat korostivat, että EU:n puolustuksen kehittäminen ei ole päällekkäistä Naton kanssa eikä siinä ole kyse protektionismista. Vahvempi Euroopan puolustus tukee transatlanttista taakanjakoa, ja puolustusteollisuuden kehittäminen perustuu kilpailukykyyn ja avoimuuteen.

Vahva EU myös puolustuksen alalla on Suomenkin etu. Olemme olleet tässä keskustelussa aktiivisia ja olemme sitä myös jatkossa. Kaiken pohjana on, että jäsenmaiden oma puolustus on kunnossa.

Aiheesta uutisoi mm. Yle.
Videohaastattelu Brysselistä katsottavissa täällä.

Tapasin Yhdysvaltain maavoimien komentajan

Tapasin 5.2.2018 Yhdysvaltain maavoimien komentajan, kenraali Mark A. Milleyn, joka kävi myös seuraamassa valmiusyksikön ammuntoja. Varusmiestemme osaaminen oli tehnyt selkeästi vaikutuksen. Keskustelimme Itämeren alueen turvallisuustilanteesta ja maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä, joka on etenkin harjoitustoiminnan saralla kehittynyt viime vuosina harppauksin. Vierailua isännöi Suomen maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen koskien asevientiä Qatariin

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd) jätti vastattavakseni kirjallisen kysymyksen koskien valmisteilla olevaa asevientiä Qatariin. Feldt-Ranta kysyi, onko Qatar Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde. Lisäksi hän tiedusteli, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, ettei myytyjä puolustustarvikkeita myöhemmin käytetä humanitaarisen lain vastaisesti tai myydä luvattomasti eteenpäin.

Vastauksessani kirjalliseen kysymykseen totean mm. seuraavaa:

Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Lain mukaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa. Luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä ja loppukäytöstä.

Lupaharkinta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaisesti lupia myönnettäessä arvioidaan sekä määrämaan sisäistä tilannetta ja sen kansallista turvallisuutta että alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Lupaa myönnettäessä arvioidaan määrämaan sitoutumista kansainvälisten sitoumusten ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen. Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä.

Kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisen kannan mukaisesti lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon mm. kohdemaan ihmisoikeustilanne sekä vakavat humanitaarisen oikeuden loukkaukset.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio tehdään ulkoasiainministeriön vientivalvontatyöryhmässä, ja tarkastelussa hyödynnetään myös Suomen edustustoverkostoa. Valtioneuvoston kokonaisharkinnassa huomioidaan taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät, mutta ne eivät saa mennä EU:n yhteisten kriteerien edelle. Vastaava käytäntö tapauskohtaisesta harkinnasta on valtaosassa EU-maita. Varsinaiset lupapäätökset tehdään kansallisesti, mutta EU-maat konsultoivat toisiaan aktiivisesti ja niiden tulee ottaa huomioon toistensa päätökset.

Tiettyihin Lähi-idän alueelle kohdistuviin vienteihin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin erityisesti Jemenin ja Syyrian tilanteen johdosta. Myös Suomessa arvioimme tilanteen kehitystä tarkasti. Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenissä sen laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin on tuomittavaa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.

Qatariin ei kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa ja päätökset esittelykäyttöön myönnetyistä väliaikaisista vientiluvista on tehty kansallisen lainsäädännön sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.

Kirjallinen kysymys ja vastaukseni luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan sivuilla.

Mattisin sanomaa Suomen-vierailusta

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis vieraili hiljattain Suomessa. Hänen yhdysvaltalaiselle lehdistölle antamansa vierailuun liittyvät kommentit jäivät Suomen mediassa jostain syystä olemattomalle huomiolle. Mattis kuitenkin totesi mm. seuraavaa:

”But it is an opportunity to reiterate:  We stand by our friends, democracies, NATO and otherwise in Europe, if any nation, including Russia, seeks to undermine the rules-based international order.  And we do have a lot of shared values, about sovereignty.  You know that — most of you know some of the history of Finland or a lot, and how they’ve had to fight to hang on to their freedom, their territory, self-determination.”

“I like reading other nation’s declarations of independence and constitutions.  They’re very, very interesting.  You see the cultured come out.  Some of the same themes keep coming back time after time, but they’re in different words.”

“But we’ll — we’ll just talk about how we can work together to boost the collective ability for self-defense, and with some of the NATO nations there as well.  Obviously, NATO collective defense.”

Mattis tuntee Suomen historiaa. Hänen sanansa vahvistavat Suomessakin kuultua viestiä siitä, että Yhdysvallat näkee Suomen kumppanimaana ja on halukas tekemään kanssamme tiivistä puolustusyhteistyötä, vaikkemme Nato-maa olekaan.

Puolustusministeri Mattisin puhe lehdistölle on kokonaisuudessaan luettavissa Yhdysvaltain puolustusministeriön sivuilla.

Naton puolustusministerikokouksen antia

Naton puolustusministerikokous järjestettiin Brysselissä 9.11.2017.

Kokouksessa osallistuin Resolute Support -operaatiota (RS) käsittelevään työistuntoon sekä ministerikokouksen yhteydessä järjestettäviin ISIS:n vastaisen koalition (D-ISIS) ja RS-operaation pohjoisen komentoalueen (TAAC-N) kokouksiin. Lisäksi allekirjoitin yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla Suomen puolustusministeriö liittyi mukaan monikansalliseen ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinta- ja käyttöyhteistyöhön. Se osaltaan lisännee kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta.

Resolute Support -operaation keskeisin strateginen päämäärä on rauha Afganistanissa. Tämä edellyttää Afganistanin hallitukselta rauhan- ja sovintoprosessin edistämistä sekä alueellisen konsensuksen aikaansaamista. RS jatkaa Afganistanin turvallisuusviranomaisten tukemista koulutuksen ja neuvonannon keinoin ilman lopettamispäivämäärää.

Yhdysvaltojen Etelä-Aasian strategian myötä sekä Yhdysvallat että useat muut operaatioon osallistuvat maat ovat ilmoittaneet kasvattavansa joukkojaan Afganistanissa. Suomi ilmoitti jatkavansa operaatiossa noin 30 sotilaalla. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia vahvistaa nykyistä osallistumistamme. Sotilaallisen osallistumisen lisäksi Suomi tukee Afganistanin vakauttamistoimenpiteitä mm. tukemalla turvallisuussektoria taloudellisesti sekä antamalla kehitysapua.

ISIS:n vastainen koalitio on saavuttanut merkittävää edistystä. Aiemmin nimillä C-ISIL ja C-ISIS tunnetun koalition nykyisen nimen D-ISIS kirjain D tulee sanasta ”defeat”, joka kertoo paljon siitä, missä vaiheessa operaatiossa mennään. Noin 90 prosenttia ISIS:n hallussa pitämistä alueista on vallattu takaisin. Painopiste on siirtymässä taistelutoiminnasta maan vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen, mikä edellyttää uudentyyppisiä osallistumismuotoja.

Suomen osallistumista Irakin OIR-operaatiossa jatketaan noin 100 sotilaalla vuoden 2018 loppuun asti ja koulutus- ja neuvonantotoiminta laajennetaan koskemaan kurdien peshmerga-joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Lisäksi Suomi katsoo tulevaisuuteen antamalla taloudellista tukea humanitaariseen apuun ja jälleenrakentamiseen. Tuesta noin puolet menee miinanraivaukseen ja räjähtämättömien ammusten raivaukseen vapautetuilla alueilla.