Veteraanien perintö elää itsenäisessä Suomessa

Pidin puheen Nurmijärven rintamaveteraanien 50-vuotisjuhlassa. Veteraanien perintö elää Suomessa, vaikka emme sitä päivittäin pysähtyisikään pohtimaan. Se on itsenäinen isänmaa. Se on kansanvalta. Se on oikeus päättää omista asioistamme. Se on vahva maanpuolustustahto.

Veteraanit ansaitsevat huolenpidon

Kuluvan vuoden marraskuussa astuu vihdoin voimaan laki, joka saattaa kaikki veteraanit tasa-arvoiseen asemaan koti- ja avopalveluiden suhteen. Vihdoinkin pääsemme tilanteeseen, jossa rintamaveteraanit saavat uuden lainsäädännön myötä samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalidit. Mutta vielä on tehtävää. Kuntien palvelutuotannossa on eroja.

Niin ikään meidän on huolehdittava veteraanien puolisoista ja leskistä, joista monet joutuvat kitkuttelemaan pienillä eläkkeillä. He kuitenkin osaltaan olivat rakentamassa kansakokonaisuutta, jonka ansiosta rintamat kestivät ja Suomi säilytti vapautensa.

Yleinen asevelvollisuus toimiva puolustusratkaisu

Suomen valinnat puolustuksensa kehittämisessä ovat olleet suurilta linjoiltaan oikean suuntaisia. Suomi ei lähtenyt kylmän sodan päättymisen jälkeen mukaan yleiseurooppalaiseen trendiin, jonka seurauksena miltei kaikki Euroopan valtiot luopuivat yleisestä asevelvollisuudesta ja suuntasivat voimavaransa kriisinhallintaan.

Näin ollen turvallisuustilanteen muuttuessa Krimin valtauksen seurauksena, Suomella oli täysin eri lähtökohdat vahvistaa puolustustaan kuin monella muulla maalla.

Vaikka Krim tai Itä-Ukraina eivät enää paista päivän otsikoissa – turvallisuuspoliittiset asiat muutenkin loistavat poissaolollaan nykykeskustelusta – turvallisuustilanne lähialueillamme tai Euroopassa ei ole muuttunut mihinkään. Itä-Ukrainaan on muodostunut niin sanottu jäätynyt konflikti. Siellä taistellaan päivittäin. Sotilaallista tai poliittista ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Venäjä kehittää kykyään arktiseen sodankäyntiin sekä laajamittaiseen sotaan. Lähialueellamme olevien joukkojen määrä on kasvanut ja niiden laatu on parantunut. Kylmä sota kolkuttelee jälleen ovella Venäjän vetäydyttyä keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Mikäli haluamme ylläpitää itsenäistä kansallista puolustusta, meidän on myös panostettava siihen. Muutoin vaihtoehdoksi jää sotilaallinen liittoutuminen tai hiipuminen kohti asetelmaa, jossa Suomen kansallinen itsemääräämisoikeus on vahvempien oletetun hyvän tahdon varassa.

Uudet hävittäjät puolustuksen elinkysymys

Lamavuosina hankitut Hornet-hävittäjät ovat palvelleet hyvin, mutta ensi vuosikymmenellä ne tulevat vääjäämättä elinkaarensa päähän. Niiden mukana poistuva suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, ja koneita on oltava riittävä määrä suuren ilmatilamme puolustamiseksi.

On myös huomattava, että monitoimihävittäjät muodostavat keskeisen osan koko puolustusjärjestelmäämme. Ne tukevat maa- ja merivoimien taistelua ja päinvastoin. Hornetien seuraajakysymys siis ei ole vain ilmapuolustuksen tai Ilmavoimien vaan koko puolustusjärjestelmämme elinkysymys.

Alla olevassa kuvassa olen yhdessä nurmijärveläisen 97-vuotiaan rintamaveteraanin Mauno Tenhovirran kanssa. Tenhovirta muisteli omassa puheessaan jatkosodan viimeistä suurta taistelua, Ilomantsin hurjaa torjuntavoittoa loppukesällä 1944. Voitolla oli suuri psykologinen merkitys, ja se tasoitti tien aselepoon. – Käsissämme ovat Nurmijärven reserviläisten lahjoittamat kunniakenttälapiot.

Sananvapaus kuuluu myös ministerille

Lännen Median julkaisuissa kirjoitettiin vastauksestani Martin Scheininin oikeuskanslerille tekemään kanteluun koskien kotisivuillani 19.2.2019 julkaistua blogia ”Eduskunnan on ryhdistäydyttävä”.

Aikaisemmin Scheinin oli pyytänyt poliisia tutkimaan asiaa. Helsingin poliisilaitoksen tutkimattajättämispäätöksessä 25.2.2019 todetaan, että pelkkä asianomistajan subjektiiviseen käsitykseen perustuva väite rikoksesta vailla muuta näyttöä väitteen tueksi ei riitä esitutkinnan aloittamiseen.

Scheininiä on häirinnyt erityisesti blogissa käyttämäni termi ”perustuslakitaleban”. Termi kuvasi sitä tapaa, jolla äärimmäisesti johonkin teemaan suhtautuvat henkilöt vievät kaikin käytettävissä olevin keinoin eteenpäin jotakin tärkeäksi kokemaansa agendaa. Näkemykseni mukaan Scheinin on juuri näin tehnyt tviiteillään, poliittisluonteisillakin blogikirjoituksillaan ja haastatteluillaan, jotka eivät sovi yhteen valiokunnan kutsuman asiantuntijan rooliin.

Kritiikkini kohdistui erityisesti prosessiin ja menettelytapoihin, joilla valiokunnissa olleet asiantuntijat pyrkivät ulkoparlamentaarisin keinoin vaikuttamaan eduskunnan päätöksentekoon, koska kokivat, että heidän näkemyksiään ei ollut eduskuntatyöskentelyssä riittävästi huomioitu.

Scheinin ohitti toiminnallaan sosiaalisessa mediassa satojen muiden asiantuntijoiden eduskunnan valiokunnille tiedustelulakipakettiin antamat lausunnot ja pyrki tviiteillä oman näkemyksensä mukaisia tavoitteita korostaen vaikuttamaan Suomen kansan valitseman eduskunnan ja sen puhemiehen päätöksentekoon. Samalla Scheinin on itse altistanut näkemyksensä julkisen keskustelun piiriin.

Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista ja julkistaa viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Keskusteluun osallistumisen vapautta ei voida evätä myöskään poliitikoilta tai ministereiltä. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus ja avoin julkinen keskustelu. Poliittisena perusoikeutena sananvapaus antaa vahvaa suojaa erityisesti poliittiseen toimintaan liittyvälle viestinnälle ja siihen kuluu keskeisesti oikeus osallistua yhteiskunnallisia asioita koskevaan keskusteluun.

Joint Expeditionary Force

Osallistuin Lontoossa Joint Expeditionary Force (JEF) joukon käyttöön liittyvään ministeritason konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitukseen. JEF:lle ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä, mutta nimi tarkoittaa yhteistä nopean toiminnan joukkoa.

Kuluva vuosi on JEF:n ensimmäinen todellinen toimintavuosi. Kyse on Iso-Britannian johtamasta puolustusyhteistyöstä, johon osallistuu Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Latvia, Liettua ja Viro. Yhteistyön tavoitteena on kehittää sotilaallisia valmiuksia ja kykyä ennaltaehkäistä sekä tarvittaessa vastata yhdessä erilaisiin kriiseihin, siis ylläpitää rauhaa ja vakautta pohjoisessa Euroopassa. Brexitistä huolimatta Iso-Britannia haluaa kantaa vastuutaan Euroopan turvallisuudesta. Esimerkiksi ensi kesänä JEF-yhteistyön puitteissa järjestetään Itämerellä 3 000 sotilaan suuruinen harjoitus Baltic Protector.

Uskon, että JEF tulee olemaan tärkeä turvallisuuden tuottaja. Yhdessä olemme vahvempia. JEF:n puitteissa voimme toimia kaksin, kolmin tai vaikka kaikki yhdeksän maata yhdessä, tilanteen mukaan. Alueellinen puolustusyhteistyö on tulevaisuutta. Se ymmärretään niin EU:ssa kuin Natossa. Samanmielisten maiden JEF täydentää EU:n, Naton, YK:n ja Northern Groupin työtä. Viimeaikaisten puolustukseen liittyvien eurooppalaisten aloitteiden joukossa JEF on käsitykseni mukaan omaa luokkaansa. Se on hyvin konkreettista yhteistyötä.

Sampo takoo!

Sinisten aktiivista yleisöä.

Ylellä oli eilen sinisten vaalipäivä, ja illalla pidettiin puheenjohtajan tentti, jonka studioyleisössä itsekin olin mukana.

Sampo toi hienossa puheessaan esiin tarpeen yhteiskunnallisille uudistuksille, jotka perustuvat perusarvoillemme. Hän painotti perheen merkitystä, valtion roolia yksilön vapauden turvaajana sekä yksilön vastuuta yhdistettynä myötätuntoon ja toisten auttamiseen. ”Me olemme itse ne ihmiset, joita olemme odottaneet rakentamaan paremman Suomen. Juuri sinä olet ratkaisu”, Sampo linjasi.

Yhdessä Simon Elon kanssa.

Tentti katsottavissa uudelleen täältä.

Ylen analyysi tentistä.

Turvaa vapaa Suomi