Avainsana-arkisto: Ruotsi-yhteistyö

Ruotsi satsaa puolustukseen

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vieraili luonani 8.3. Keskustelimme maidemme puolustuspolitiikkaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Kanssakäyminen Ruotsin kanssa jatkuu uusia käytännön yhteistyömuotoja etsien. Esille nousivat mm. yhteiset tavoitteet monenkeskisessä kansainvälisessä puolustusyhteistyössä ja maiden välisen eri joukko-osastojen yhteistyön kehittäminen. Vakiintuneinta yhteistyö on tällä hetkellä erityisesti ilma- ja merivoimissa.

Niin Suomessa kuin Ruotsissakin on meneillään isoja hankkeita puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseksi, lainsäädännön ajantasaistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

Ruotsi panostaa tulevien vuosien aikana puolustuskykyynsä ja puolustusbudjettiin esitetäänkin noin 1,16 miljardin euron lisäystä vuosina 2016–2020. Nyt keskitytään kotimaan puolustamiseen. Hallitus esittää mm. mekanisoidun taistelujoukon sijoittamista Gotlantiin.

Ruotsin hallitus teetti viime vuoden syksyllä riippumattoman selvityksen maan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä syksyllä 2015. Sen taustalla oli joukko entisiä suurlähettiläitä ja toimittajia. Selvityksen lopputulema oli selkeä: Ruotsin ei tule hakea Nato-jäsenyyttä, jotta vältytään Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymiseltä.

Tällä hetkellä Ruotsi ei toteuta yleistä asevelvollisuutta. Hallituksen vaihtumisen myötä on kuitenkin virinnyt keskustelu yleisen asevelvollisuuden palauttamisesta mm. sen vuoksi, että uusi ammattiarmeija ei ole saanut rekrytoitua riittävästi sotilaita. Kevään 2016 aikana annetaan Ruotsin hallituksen puolustuspoliittinen selonteko, joka linjannee myös myöhemmin syksyllä valmistuvan asevelvollisuusselvityksen tavoitteita.

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan Ruotsissa käytävää puolustuspoliittista keskustelua ja jatkamme tavoitteellista kahdenvälistä yhteistyötä hyvässä hengessä.

Lisää aiheesta Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei ole poissuljettu

Ruotsin maavoimien komentajan, kenraali Anders Brännströmin hiljattain kuohuttanut lausunto, jonka mukaan Ruotsi tai sen lähinaapurit voivat olla sodassa muutaman vuoden kuluttua, on herättänyt myös Suomessa keskustelua maidemme puolustusratkaisuista ja sotilaallisesta yhteistyöstä.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on syvenemään päin. Toistaiseksi yhteistyötä tehdään rauhan aikana, mutta tavoitteena on laajentaa sitä myös kriisiaikaa koskevaksi, jolloin se olisi mielekkäämpää ja sillä olisi myös enemmän operatiivista arvoa.

Edellinen puolustusministeri Carl Haglund teki määrätietoisesti työtä Ruotsi-yhteistyön kehittämiseksi, ja nykyinen hallitus on jatkanut samalla linjalla. Tavoitteena on edetä puheista käytännön tasolle muun muassa siten, että ilmavoimat voisivat – toivottavasti jo lähitulevaisuudessa – alkaa tarpeen niin vaatiessa käyttää toistensa lentotukikohtia ja merivoimat tukeutua toistensa satamiin ja infrastruktuureihin.

Oma, vahva maanpuolustus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Lähtökohtana on edelleen, että meidän tulee varautua puolustamaan maatamme yksin. Kuitenkin Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on hyödyllistä puolustuskykymme kehittämiseksi.

Tänä keväänä eduskuntakäsittelyyn tuleva lakiuudistus takaa sen, että Suomi voi halutessaan vastaanottaa sotilaallista apua tai antaa sitä Ruotsille. Tulevaisuudessa puolustusliitto Suomen ja Ruotsin välillä ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta tällaisen valtiosopimustasolla sidotun kriisiyhteistyön saavuttaminen vie aikaa, ja olemme vasta yhteistyöpolun alussa. Tarvitaan poliittista tahtoa. Tarvitaan luottamusta, jota nyt rakennetaan.

Sekä Suomessa että Ruotsissa tehdään tänä vuonna omat Nato-selvitykset, ja näilläkin tuloksilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Aiheesta enemmän Iltalehden laajassa erikoishaastattelussa ja siihen liittyvässä kainalojutussa.